The Project Gutenberg eBook of Puutarhuri, by Rabindranath Tagore

Vastaanotto on loppunut ja minun kaikki palvelijani ovat poistuneet.
Miksi tulet niin myöhäisellä hetkellä?

Heitän miekkani ja peitseni tomuun. Älkää lähettäkö minua pitkille matkoille! Älkää pyytäkö mitään uusia voittoja minulta! Mutta sallikaa minun tulla yrttitarhanne tarhuriksi.

Tahdon pitää tuoreena ruohotien, jota aamuin kävelette ja jolla kuolemaa odottavat kukkaset joka askeleella teidän jalkaanne ylistäen tervehtivät.

Tahdon tuudittaa teitä saptaparnan oksien keinussa, missä varhaisen illan kuu yrittää suudella läpi lehtien teidän heleitä helmojanne.

Tahdon täyttää hyvänhajuisella öljyllä lampun, joka palaa vuoteenne vierellä, ja koristaa jalkajakkaranne sandelipuun ja safranin kummallisilla kuvioilla.

Luvan saada pitää kädessäni pientä kättänne, herkkien lotus-umppujen kaltaista, ja sirottaa kukkaköynnöksiä nilkkoihinne; kirjailla jalkapohjanne ašokan terälehtien punaisella mehulla ja suudella pois jokaisen tomuhiukkasenkin, joka mahdollisesti olisi kiintynyt niihin.

"Ilta on tullut", sanoi runoilija, "ja minä kuuntelen, sillä joku voi kutsua minua kylästä myöhälläkin.

"Minä valvon, sillä voi tapahtua, että nuoret, eksyneet sydämet tapaavat toisensa ja kaksi kiihtynyttä silmäparia rukoilee säveliä taittamaan heidän hiljaisuutensa ja puhumaan heidän puolestaan.

"Kenpä kutoisi heille intohimoisia lauluja, jos minä istuisin elämän rannalla miettien kuolemaa ja mitä sen takana on?

"Jos joku vaeltaja, kotinsa jättäen, tulee tänne valvomaan yönsä ja painunein päin kuuntelemaan pimeyden muminaa, kuka kuiskisi hänen korvaansa elämän salaisuuksia, jos minä sulkisin oveni ja koettaisin vapautua kuolevaisen velvollisuuksista?

"Eräiden hymyt ovat suloiset ja yksinkertaiset ja toisten silmät tuikkivat veitikkamaisesti.

"Eräiden kyyneleet kumpuavat päivänvaloon ja toisten kyyneleet piilevät pimentoon.

"Olen kaikkien kanssa yhtaikainen, ja mitä merkitsee, että hapseni harmenevat?"

Vedin esille synkästä syvyydestä kumman kauniita ja kumman muotoisia esineitä — eräät loistivat kuin hymyily, toiset kimallelivat kuin kyyneleet, toiset punertivat kuin morsion poskipäät.

Kun menin kotiin päiväntaakkoineni, istui lemmittyni jouten yrttitarhassa ja poimi rikki kukkien lehtiä.

Pysähdyin hetkiseksi, laskin sitten hänen jalkojensa juureen kaiken saaliini merellisen, ja seisoin äänetönnä.

Hän vilkaisi niihin ja sanoi: "Mitä kummia nuo ovat? En tiedä mihin ne kelpaavat!"

Painoin pääni alas häpeissäni ja ajattelin: "En ole taistellut niiden puolesta, en ole torilta ostanut niitä. Ne eivät ole mitään sopivia lahjoja hänelle."

Aamulla tulivat matkamiehet, kokosivat ne maasta ja veivät vieraille maille mukanaan.

Istun ja vartioin niitä; aikani kuluu niin. En voi sysätä syrjään niitä, ja niin menevät päiväni.

Eräitä heistä tunnen sormin, toisia sieraimin, valtimoni veri on heidät tuntevinaan, ja toiset heistä ovat tutut minun unelmilleni.

En voi sysätä syrjään heitä. Kutsun heitä ja sanon: "Tulkaa talooni kuka haluaa. Tulkaa, tulkaa!"

Heidän jalkansa ovat ruusunpunaiset. Heidän kasvoillaan on varhaisen aamun rusko.

En voi sysätä syrjään heitä. Kutsun heitä ja sanon: "Tulkaa yrttitarhaani kukkia poimimaan. Tulkaa tänne!"

En tiedä, miksi he jättävät työnsä ja viipyvät aitaukseni läheisyydessä.

En voi sysätä syrjään heitä. Kutsun heitä ja sanon: "Siimes on vilpoinen minun puitteni alla. Tulkaa, ystävät!"

Vain vaivoin näen hänen kasvojaan, sanaakaan ei ole sanottu, ylt'ympäri on avaruus vaiti.

En voi sysätä syrjään äänetöntä vierastani. Katson läpi pimeyden hänen kasvojaan, ja unelmien hetket kiitävät ohitse.

Iäti unohdan, ettei minulla ole siipiä lentää mukana ja että olen sidottu tähän paikkaan.

Mikä sinun harhailevista haaveistasi muovautunee pilvien sineen väsyneinä hetkinäsi!

Unohdan, iäti unohdan, että portit taloni, jossa yksin asun, ovat kiinni kaikkialta.

He kohtasivat toisensa, kun heidän hetkensä oli tullut, ja se oli salliman syy.

"Ah", liversi häkkilintu, "jos lentäisin ulos, mistä löytäisin pilvisen leposijani?"

Suuri on heidän lempensä kaukomieli, mutta he eivät voi koskaan lentää siivetyksin.

Oi äiti, nuori kuninkaanpoika on kulkeva ovemme ohitse — kuinka voin toimittaa työni tänä aamuna?

Näytä minulle, kuinka olen kutrini palmikoiva; virka minulle, minkä puvun olen pukeva ylleni.

Tiedänhän, ettei hän ole edes vilkaiseva ikkunaani; tunnen, että hän on tuokiossa sivuuttava katsantoni; ainoastaan huilun turha humu on tuleva nyyhkien luokseni tulevaisuudesta.

Mutta nuori kuninkaanpoika on kulkeva ovemme ohitse, ja minä olen sitä silmänräpäystä varten paneva parasta päälleni.

Oi äiti, nuori kuninkaanpoika kulki ovemme ohitse ja aamun-aurinko leimusi hänen vaunuistaan.

Kohotin hunnun kasvoiltani, repäisin rikki rubiinikäädyn kaulaltani ja heitin sen hänen tielleen.

Tiedän, ettei hän poiminut maasta käätyäni; tiedän, että se musertui hänen pyöriensä alle ja jätti jälkeensä vain punaisen pilkun tien tomuun, eikä kukaan tiedä, mikä lahjani oli ja kenelle.

Mutta nuori kuninkaanpoika kulki ovemme ohitse, ja minä heitin hohtokiven poveltani hänen tielleen.

Päärlyketju oli hänen kaulallaan, ja auringon säteet kimmelsivät hänen kruunussaan. Hän seisahtui oveni eteen ja kysyi kiivaasti huudahtaen: "Missä hän on?"

Ujostuin niin, etten voinut sanoa: "Minä se olen, nuori vaeltaja, minä se olen."

Hän astui vaunuistaan oveni edessä ja kysyi väsyneellä äänellä: "Missä hän on?"

Ujostuin niin, etten voinut sanoa: "Minä se olen, väsynyt vaeltaja, minä se olen."

Mekkoni on riikinkukon kaulan värinen, ja vaippani on viheriä kuin nuori heinä.

Halki pimeän yön toistan toistamistani: "Minä se olen, epätoivoinen vaeltaja, minä se olen."

Kun yksin illansuussa kuljen lemmenkohtaukseeni, eivät linnut laula, tuuli ei tuulahda ja huoneet ovat hiljaiset kadun kahden puolen.

Kun istun parvekkeellani ja kuuntelen hänen askeliaan, ei puunlehti lepata ja virran vesi on liikkumaton kuin miekka uneen uupuneen sotilaan polvilla.

Kun lemmittyni tulee ja istuu vierelleni, kun ruumiini värisee ja silmäluomeni painuvat umpeen, silloin yö pimenee, tuuli puhaltaa lampun sammuksiin ja pilvet heittävät huntunsa yli tähtien.

Oman poveni hohtokivi kiiltää ja valaisee. En tiedä, kuinka sitä piilottelisin.

Katso, etteivät pohkeesi pidä melua ja etteivät askeleesi ole liian kiireiset häntä kohtaamaan.

On täysikuutamoinen ilta huhtikuussa; varjot ovat kalpeat kartanolla; keskitaivas säteilee valkeutta.

Peitä kasvosi hunnulla, jos sinun täytyy, mene ovelle lamppu kädessä, jos pelkäät.

Älä vaihda sanaakaan hänen kanssaan, jos ujostelet, seiso ovipielessä, kun tapaat hänet.

Älä anna kalista rannerenkaittesi, kun lamppu kädessä johdat sisälle hänet.

Etkö vieläkään ole lopettanut työtäsi, morsian? Kuuntele, vieras on tullut.

Etkö ole asettanut punaista onnenmarkkaa tukkasi jakaukselle ja järjestänyt pukuasi yötä varten?

Jos palmikoitu tukkasi on pudonnut hajalleen, jos tukkasi jakaus ei ole suora, jos mekkosi nauhat eivät ole kiinni, älä välitä siitä!

Jos kaste estää askeleitasi, jos nilkkahelyjesi renkaat höltyvät, jos helmet tippuvat ketjustasi, älä välitä siitä!

Kurkiparvia pyrähtää lentoon etäisiltä jokipalteilta, ja puuskapäiset rajutuulet kohisevat yli nummen.

Turhaan sinä sytytät iltalamppusi —- sen liekki lepattaa ja sammuu tuulessa.

Kuka voi tietää, eivätkö silmäluomesi ole lampunkarstalla maalatut?
Sillä silmäsi ovat sadepilviä pimeämmät.

Ellei seppel ole solmittu, kenpä siitä välittää; ellei nilkkakääty ole kiinnitetty, anna sen olla!

Saapuvien sateiden varjo lankeaa hietikolle ja pilvet riippuvat alhaalla yli puiden sinisten viivojen niinkuin raskaat suortuvat yli kulmiesi.

Jos tahdot olla jouten ja istua huoletonna ja antaa ruukkusi kellua vetten päällä, tule, ah tule lammelleni!

Ajatukseni tahtovat harhautua ulos tummista silmistäsi niinkuin linnut pesistään.

Jätä rannalle sininen vaippasi; sininen vesi tahtoo sinut peittää ja piilottaa.

Laineet tahtovat seisoa varpaillaan suudellakseen niskaasi ja korvaasi kuiskiakseen.

Jos sinun on pakko tulla hulluksi ja syöksyä kuolemaasi, tule, ah tule lammelleni!

Mangopuu pudotti kukkiaan kyläraitille ja mehiläiset tulivat suristen yksitellen.

Lammikon vierellä avattiin Shivan temppelin ovi, ja esilaulaja aloitti laulunsa.

Kuljin katua pitkin, en tiedä miksi, ja iltapäivä oli kulunut ja bambunoksat kahisivat tuulessa.

Vinojen varjojen ojentuneet käsivarret pitivät kiinni väistyvän valon kantapäistä.

Monta vuotta sitten oli tuulinen maaliskuun päivä, jolloin kevään humina kuului heikosti ja mangonkukat tippuivat tomuun.

Valo on harmaa yksinäisillä niituilla, ja kyläläiset odottavat lauttaa rannalla.

Juoksin niinkuin myskipeura juoksee metsän varjossa oman tuoksunsa hulluttamana.

Poikkean tieltä ja kävelen edelleen, etsin mitä en voi saada, saan mitä en etsi.

On kuutamoinen maaliskuun yö; hennan suloinen lemu leijailee ilmassa; huiluni lepää hylättynä maassa, eikä seppeleesi ole vielä valmis.

Tämä on antamisen ja peittelemisen leikkiä, ilmoittamisen ja salailemisen iloa; hiukan hymyä, hiukan ujoutta ja hiukan suloista, hyödytöntä vastustelemista.

Ei mitään salaista nykyhetken takana; ei pyrkimystä mahdottomaan; ei varjoja hurmauksen takana; ei haparoimista pimeyden syvyydessä.

Me emme pyri pois kaikista sanoista iäiseen äänettömyyteen; emme kurkota käsiämme tyhjyyteen toivottomia tavoittaaksemme.

Emme ole pingoittaneet iloa äärimmäisyyteen, niin että tuskan viini olisi esiin pusertunut.

Keltainen lintu laulaa heidän puussaan ja saa sydämeni ilosta hypähtämään.

Mehiläiset, jotka ovat parveutuneet puutarhamme käytävään, lentävät etsimään hunajaa heidän tarhastaan.

Kusm-kukkasilla täytettyjä koreja tuodaan heidän nurmiltaan meidän torillemme.

Kun heidän liinakylvönsa on kypsä leikattavaksi, kukkii hamppu meidän vainioillamme.

Sade, joka saattaa heidän säiliönsä ylivuotamaan, ilahduttaa meidän kadam-metsiämme.

Kun kaksi sisarusta käy vettä noutamaan, he tulevat tälle paikalle ja hymyilevät.

Heidän täytyy arvata, että joku seisoo puiden takana, milloin hyvänsä he mennevätkin vettä noutamaan.

Heidän on täytynyt arvata sen jonkun salaisuus, joka seisoo puiden takana, milloin hyvänsä he mennevätkin vettä noutamaan.

Heidän ruukkunsa läikähtävät äkkiä ja vesi vuotaa yli, kun he lähtevät tältä paikalta.

Heidän on täytynyt arvata, että jonkun sydän sylkyttää, jonkun joka seisoo puiden takana, milloin hyvänsä he mennevätkin vettä noutamaan.

Nuo kaksi sisarusta katsahtavat toisiinsa, kun he tulevat tälle paikalle, ja he hymyilevät.

On naurua heidän nopeissa nilkoissaan, joka saa aikaan epäjärjestystä erään mielessä, joka seisoo puiden takana, milloin he mennevätkin vettä noutamaan.

Jos hän kysyy, kuka sen on lähettänyt, niin rukoilen, älä virka hänelle nimeäni — sillä hän vain tulee ja menee.

Kun käyn sisälle tai ulos, kuljen joka kerta hänen ohitseen, ja minun silmäni ovat kuin isketyt kiinni hänen kasvoihinsa.

En tiedä, onko minun hänelle puhuttava vai oltava vaiti. Miksi hän suvaitsee tulla ovelleni?

Heinäkuun pilviset yöt ovat synkät; syksyn taivas on pehmeänsininen; kevään etelätuuliset päivät ovat levottomia.

Tunsin heikon kosketuksen, joka haihtui silmänräpäyksessä kuin rikkinäisen kukan terälehti tuuleen.

Se lankesi yli sydämeni kuin hänen ruumiinsa huokaus ja hänen sydämensä kuiske.

Sinä, joka hymyilet niin somasti, kuiski vienosti, korvani ei ole kuuleva sitä, vain sydämeni.

Puhu minulle epäröivien kyynelten halki, läpi sopertavien hymyjen, läpi suloisen kainouden ja tuskan, kerro minulle sydämesi salaisuus.

"Tulo luoksemme, nuorukainen, kerro meille totuus, miksi on hulluutta silmissäsi?"

"En tiedä, millaisen villin unikin viiniä lien juonut, niin että silmiini on syttynyt tämä mielipuolisuus."

"Hyvä, toiset ovat viisaita, toiset tyhmiä, toiset huolellisia, toiset huolettomia. On silmiä, jotka hymyilevät, ja silmiä, jotka itkevät — ja hulluus on minun silmissäni."

"Jalkani ovat minun sydämeni taakasta uupuneet, ja minä seison hiljaa siimeksessä."

"Hyvä, toiset käyvät tietään, toiset jäävät paikoilleen, toiset ovat vapaita, toiset vangittuja — ja minun jalkani ovat minun sydämeni taakasta uupuneet."

"Kyllä, kyllä, tunnen sinut, kaino kerjäläinen, pyydät kaikkea, mitä toisella on."

"Jos on joku harhautunut kukka minua varten, tahdon kantaa sitä sydämessäni."

"Kyllä, kyllä, tunnen sinut, kaino kerjäläinen, pyydät kaikkea, mitä toisella on."

"Jos kerrankin vain kohottaisit armaat silmäsi minun kasvoihini, tekisi se elämäni suloiseksi kuoleman jälkeen."

"Kyllä, kyllä, tunnen sinut, kaino kerjäläinen, pyydät kaikkea, mitä toisella on."

"Ilo on hauras kuin kastehelmi; kun se nauraa, se kuolee. Mutta suru on luja ja kestävä. Anna suruisan rakkauden herätä silmissäsi!"

"Lotus kukkii auringossa ja kadottaa kaikkensa. Se ei tahtoisi jäädä umpuksi iäisen talven sumuun."

Heitän hapseni hajalleen. Sininen viittani kietoo minut kuin yö. Painan pääsi povelleni; ja siellä suloisessa yksinäisyydessä tahdon kuiskia sinun sydämellesi. Tahdon sulkea silmäni ja kuunnella. En tahdo katsoa kasvoihisi.

Yö kalpenee. Päivä koittaa. Me katsomme toistemme silmiin ja käymme eri polkujamme.

Olet iltapilvi, uiva unteni taivaalla. Muovailen ja kirjailen sinut rakkauteni ikävöimisessä. Olet omani, omani, Asuja äärettömien unelmieni.

Jalkasi ovat ruusunpunaiset sydäntoivoni hehkusta; sinä Poimija päivänlaskulaulujeni tähkäin!

Intohimoni varjolla olen silmäsi tummentanut, sinä Kävijä syvien katseitteni!

Salli minun vain liidellä sillä taivaalla, sen yksinäisyyden äärettömyydessä.

Salli minun vain halkaista sen pilvet ja levittää siipeni sen auringon autereessa.

Kerro minulle onko tämä kaikki totta, lemmittyni, kerro minulle onko se totta.

Kun nämä silmät välähtäen salamoivat, sydämesi pimeät pilvet vastaavat siihen myrskyllään.

Onko totta, että huuleni ovat suloiset, kuin ensimmäisen ujon lemmen avoin umppu?

Onko siis totta, että kastehelmet herahtelevat yön silmistä, kun minä näyn, ja huomenrusko iloitsee, kun se ruumiini huolittaa?

Onko totta, onko totta, että lempesi vaelsi yksin läpi aikakausien ja maailmojen minua etsien?

Minut vihdoin löytäen, vuosien ikäväsi sai siis täydellisen rauhan minun sanoissani, minun silmissäni, minun huulissani ja minun hulmuavissa suortuvissani?

Onko siis totta, että Äärettömän salaisuus on kirjoitettu tälle minun pienelle otsalleni?

Kun sydämeni sylkähti, kadotti se huntunsa ja tuli alastomaksi. Verhoa se säälillä, armas, ja suo anteeksi rakkauteni.

Kun sydämeni on onnenjoella syntynyt, älä hymyile turmiokkaalle antautumiselleni.

Kun istun valtaistuimellani ja hallitsen sinua lempeni hirmuvallalla, kun jumalattaren lailla jaan sinulle suosiotani, niin siedä ylpeyteni, armas, ja suo minulle anteeksi minun iloni.

Jospa vain voisin vangita sinun jalkasi sydämeni rakkaudella ja pitää ne kiinni povellani!

Nuhtelin ankarasti häntä ja sanoin: "Mene." Mutta hän ei liikkunut paikaltaan.

Hän seisoi edessäni ja piti kiinni molemmista käsistäni. Minä sanoin:
"Jätä minut!" Mutta hän ei mennyt.

Hän lähensi kasvonsa liki korvaani. Minä katsoin häneen ja virkoin:
"Mikä häpeä!" Mutta hän ei liikkunut paikaltaan.

Hänen huulensa koskettivat minun poskeani. Minä värisin ja sanoin:
"Sinä uskallat liikaa!" Mutta hän ei hävennyt.

Hän pisti kukan hiuksiini. Minä sanoin: "Se on tarpeetonta." Mutta hän ei liikkunut paikaltaan.

Sillä kevään päivät tulevat takaisin kerta kerralta. Täysikuu sanoo hyvästit ja uudistaa käyntinsä, kukat palaavat ja punertavat vuosi vuodelta oksiltaan, ja näin minäkin sanon hyvästejä vain palatakseni.

Mutta säilytä mielikuvasi vielä tuokio; älä lähetä sitä pois epäkohteliaan kiireesti.

Kun sanon, että jätän sinut ainiaaksi, pidä se totuutena ja salli kyynelsumun hetkiseksi syventää tumma silmä nurkkasi.

Halajan lausua syvimmät sanat, mitkä minulla on sinulle sanottavana; mutta minä en uskalla, sillä pelkään sinun nauravan.

Halajan virkkaa sinulle totisimmat sanat, mitkä minulla on sinulle sanottavana; mutta minä en uskalla, pelkään ettet uskoisi niitä.

Halajan käyttää kalleimpia sanoja, mitä minulla on sinulle sanottavana; mutta en uskalla, peläten, ettei minulle maksettaisi samoilla arvoilla.

Siksi nimittelen kovilla nimillä sinua ja kerskun tuntemattomalla ankaruudellani.

Halajan istua vaiti sinun vierelläsi; mutta en uskalla, ettei sydämeni nousisi huulilleni.

Siksi lavertelen ja livertelen äänekkäästi ja kätken sydämeni sanojen taa.

Halajan mennä pois vierelläsi; mutta minä en uskalla, peläten, että tulisit tuntemaan pelkuruuteni.

Jos polkaiset ovesi auki ja leikit hullua julkisuudessa; jos tyhjennät laukkusi yöllä ja ristit kätesi varovasti; jos vaellat kummallisilla teillä ja ilvehdit hyödyttömillä asioilla; et kysy järkeä etkä mieltä; jos levität purjeesi ennen myrskyä ja halkaiset ruorisi kahtia; silloin tahdon seurata sinua, toveri, ja juopua ja mennä koirien luo.

Salli kadota kaikkien monimutkaisten aprikoimisten, anna minun eksyä tieltäni toivottomasti!

Maailma on kunnon ihmisillä ja työmiehillä kansoitettu, hyödyllisillä ja etevillä.

Sillä minä tunnen sen, joka on kaiken työn loppu: juopua ja mennä koirien luo.

Vannon luopuvani tällä hetkellä kaikista vaatimuksista tulla kunnollisten riveihin luetuksi.

Tahdon särkeä muistojeni astian ja viimeisen kyynel- pisarani maahan hylkyttää.

Tahdon repiä mielettömyyden riekaleiksi sivistyneisyyteni ja vakavuuteni tuntomerkit.

Ei, ystäväni, minusta ei koskaan tule askeettia, mitä hyvänsä sanonettekin.

Minusta ei koskaan tule askeettia, ellei hän yhdessä minun kanssani lupaudu siihen.

Luja päätökseni on, että ellen löydä siimeikästä tyyssijaa ynnä katumustyöni seuralaista, ei minusta tule askeettia.

Ei, ystäväni, en ole koskaan jättävä kotiani ja kotiliettäni enkä vetäytyvä metsien yksinäisyyteen, ellei raikkaat naurunkaarteet kajahtele sen varjoissa ja ellei jonkun safraninvärisen vaipan helma sen tuulessa heilahtele; elleivät vienot kuiskeet syvennä sen äänettömyyttä.

Korkea-arvoinen herra, anna anteeksi näille kahdelle syntiselle! Kevään tuulet puhaltavat tänään hurjin pyörtein ja ajavat pois tomua ja kuolleita lehtiä; niiden keralla heittyvät hukkaan kaikki sinun hyvät opetuksesi.

Sillä me olemme kerrankin tehneet aselevon kuoleman kanssa ja meistä on tullut muutamiksi tuoksuviksi hetkiksi kuolemattomia.

Vaikka kuninkaan armeija saapuisi ja syöksyisi kimppuumme väkivaltaisesti, me pudistaisimme vain päätämme surumielisesti ja sanoisimme: "Veljet, te häiritsette meitä. Jos teitä tämä hälinä huvittaa, menkää ja metelöikää käsivarsinenne muualla! Vasta muutamia hetkiä sitten meistä on tullut kuolemattomia!"

Jos saapuisi ystävällisiä ihmisiä, jotka paneutuisivat ympärillemme, me kumartaisimme heille nöyrästi ja sanoisimme: "Tämä eriskummainen onni huumaa meidät. Tila on niukka siinä äärettömässä taivaassa, jossa me asumme. Sillä kukkaset tulevat parvittain kevätaikaan, ja uutterain mehiläisten siivet sipaisevat toisiaan. Pieni taivaamme, jossa vain asumme me kaksi kuolematonta, on mielettömän, järjettömän ahdas."

Pyydä jumalaa pyyhkimään pois kaikki jäljet, joita ovat jättäneet lähtevien vieraiden askeleet!

Salli elämäsi tanhuta valoisasti Ajan särmällä kuin kaste lehden terällä karkeloi.

Luulin, että surisin sinua ja asettaisin yksinäisen kuvasi sydämeeni, kultaisen laulun kehyksiin.

Nuoruus kalpenee vuosi vuodelta; kevään päivät haihtuvat kerkeästi; hauraat kukkaset kuolevat tyhjästä, ja viisaan miehen varoitus kuuluu, että elämä on vain kastehelmi lotuksen lehdellä.

Ylenkatsoisinko tätä kaikkea ja tuijottaisin vain hänen jälkeensä, joka käänsi selkänsä minulle?

Sitten tulkoot sateiset yöni roiskuvin jaloin! Hymyile, kultainen syksyni; tule, huoleton huhtikuu, heittäen laajalti suukkojasi!

Te lemmittyni, te tiedätte, että me kaikki olemme kuolevaisia. Onko viisasta antaa sydämensä särkyä vuoksi ihmisen, joka ottaa pois oman sydämensä? Sillä aika on lyhyt.

On suloista istua runosopessaan ja soinnutella säkeisiin, että sinä olet koko maailmani.

Mutta uusi hahmo pilkistää sisälle ovestani ja kohottaa silmänsä minun silmiini.

Jos sydämesi paisuu siitä yli ääriensä, otan silmäni pois sinun kasvoiltasi.

Jos äkkiä säikyt siitä kävelylläsi, siirryn syrjään ja valitsen toisen tien.

Vapauta minua suloutesi taakasta, lemmittyni! Ei enää tätä suudelmien viiniä.

Vapauta minut loihdustasi ja anna minulle takaisin miehuuteni, että voisin tarjota sinulle vapautuneen sydämeni.

Koetan täyttää käteni hänen ihanuudellaan, ryöstää suuteloin hänen suloisen hymynsä ja juoda silmin hänen katseittensa tummuuden.

Tahdon tarttua hänen kauneuteensa; se ilkkuu minulle ja jättää käsiini vain ruumiin.

Sydämeni ikävöi yötä päivää, lemmittyni, kohdata sinua — tuota kohtausta, joka on kuin kaikkinielevä kuolema.

Puhalla pois minut niinkuin myrsky; ota minulta kaikki, mitä minulla on; särje minun uneni ja ryöstä unelmani! Autioita koko maailmani!

Keskellä tätä hävitystä, tätä hengen äärimmäistä alastomuutta, yhtykäämme yhdeksi kauneudessa!

Kiihkeät käteni pusertavat tyhjyyttä povelleni, ja siitä minun sydämeni murtuu.

Varjostin sitä vaipallani ja tahdoin tuulelta suojata sitä, siksi lamppu sammui.

Koetin pingoittaa siitä säveltä, joka oli sille ylivoimainen, siksi katkesi harpunkieli.

Nöyrästi valitsin paikkani varjossa tien varrella, missä jokainen vieras vaeltaja saa seisahtua.

Kunne kiirehdit vasuinesi tässä myöhäisessä illassa, sillä toripäivä on päättynyt?

Lauttaa kutsuvien äänten kaiku vierii yli tumman veden etäisille soille, missä villisorsat nukkuvat.

Kun päivä kalpeni ja yö tuli, huomasin, että kukka oli kuihtunut, mutta tuska pysyi.

Mutta aika poimia kukkasia on minulta ohitse eikä minulla ole ruusua pimeydessäni, vain tuska pysyy.

Eräänä aamuna tuli sokea tyttö yrttitarhaani tarjoamaan minulle lotuslehdellä peitettyä kukkakiehkuraa.

Keskellä elämän touhua ja pauhinaa, oi Kauneus, hakattu kiveen, seisot mykkänä ja hiljaa, yksin ja etäisenä.

Seiso hiljaa, oi kaunis Loppu, hetkinen ja virka viimeiset sanasi äänettömyydessä.

Haaveen pimentyviltä poluilta etsin lempeä, joka oli edellisessä elämässä minun.

Hänen pörröinen riikinkukkonsa torkkui illan tuulessa orrellaan ja kyyhkyset vaikenivat sopessaan.

Hän suuntasi suuret silmänsä kohti kasvojani ja kysyi hiljaa: "Voithan hyvin, ystäväni?"

Minä ajattelin ja ajattelin: mutta meidän nimemme eivät mieleeni juolahtaneet.

Hänen silmänsä kyyneltyivät. Hän ojensi oikean kätensä minulle. Minä tartuin siihen ja seisoin hiljaa.

Lamppu loistaa parvekkeellamme, kukkaset ovat kaikki tuoreet, ja nuorekkaat silmät valvovat vielä.

Jos olisimme koettaneet estää lähtöäsi, olisimme sen tehneet vain lauluillamme.

Vaeltaja, puutumme keinoja sinua täällä pidättää. Meillä on vain kyyneleemme.

Minkä ilkeän taian olet taivaan tähdistä lukenut, mikä yön salainen, sinetillä suljettu sanoma on astunut outona ja hiljaisena sydämeesi?

Ellet välitä iloisista kohtauksista, jos sinun täytyy päästä lepoon, väsynyt sydän, sammutamme lamppumme ja harppumme kielet vaietkoot.

Oi vaeltaja, mikä uneton henki keskiyön sydämen syvyydestä on sinua koskettanut?

Olen antanut kaikki päiväni sinulle, julma valtiatar, aiotko ryöstää myöskin yöni?

Eivätkö tyynisiipiset tähdet lasken koskaan taivaalta sinun säälimättömän tornisi ylle?

Vaikka ilta saapuu hitain askelin ja on ilmoittanut, että on laattava kaikkien lauleloiden; vaikka kaikki toverisi ovat käyneet lepoon ja sinä olet väsynyt; vaikka pelko vaanii pimeässä ja taivaan kasvot ovat hunnutetut; vielä, lintu, oi lintuni, kuuntele minua, älä sulje siipiäsi!

Se ei ole metsän lehtien välkyntää, meri se on, paisuva kuin pimeä, musta käärme.

Yksinäinen yö saartaa polkuasi, aamunkoitto nukkuu varjoisten kumpujen takana.

Tähdet laskevat hetkiä henkeään pidättäen, heikko kuu ui yön syvyydessä.

Ajattelin katkerasti sydämessäni, että myrsky oli tahallaan onneni hävittänyt; että kaikki sen pahanilkisyys oli suunnattu minua vastaan.

Pilvinen heinäkuun päivä on pitkä tänään, ja minä olen ajatellut kaikkia elon leikkejäni, joissa olen jäänyt häviölle.

Herjasin kohtaloani niiden monien tepposten vuoksi, joita se on tehnyt minulle, kun äkkiä muistin paperipurteni, joka oli uponnut kanavaan.

Päivä ei ole päättynyt, markkinat eivät ole vielä loppuneet, markkinat joen rannalla.

Pelkäsin, että aikani oli mennyt hukkaan ja että olin viimeisen pennini kadottanut.

Kaikki aartehistot ovat kasatut kokoon molemmin puolin, ja minun on aika mennä kotiin.

Älä pelkää, minulla on vielä jotakin jäljellä. Kohtaloni ei ole kaikessa vetänyt nenästä minua.

Tuulen tyyneys uhkaa myrskyä, eivätkä turmiokkaat pilvet lännessä ennusta hyvää.

Kyllä, veljeni, minulla on vielä jotakin jäljellä. Kohtaloni ei ole kaikessa vetänyt nenästä minua.

Tien varrella, puun varjossa, istuu kerjäläinen. Ah, hän katsoo kasvoihini arasti toivoen!

Kyllä, veljeni, minulla on vielä jotakin jäljellä. Kohtaloni ei ole kaikessa vetänyt nenästä minua.

Ah, tiedän, että toivosi on ryöstää kaikki säästöni. En tahdo tuottaa sinulle mielipahaa.

Sillä minulla on vielä jotakin jäljellä. Kohtaloni ei ole kaikessa vetänyt nenästä minua.

Oi, oi Jumalani, paljon on vielä jäljellä. Kohtaloni ei ole kaikessa vetänyt nenästä minua.

Et voi täyttää kaikkia nälkäisiä toiveitamme, mutta miksi sinut sen vuoksi hylkäisin?

Povesi on ruokkinut meitä elämällä, mutta ei kuolemattomuudella; siksi valvovat silmäsi ainiaan.

Aikakausia olet värein ja lauluin työskennellyt, mutta vieläkään ei taivaasi ole valmis, ainoastaan sen heikko mielikuva.

Maailman vastaanottosaleissa viihtyvät yksinkertaiset heinänkorret samalla nurmikolla päivänsäteiden ja keskiyön tähtien kanssa.

Niinpä jakavat lauluni tyyssijansa maailman sydämessä pilvien ja metsien sävelten kanssa.

Mutta, rikas mies, sinun hyvinvoinnillasi ei ole mitään osaa auringon iloisen kullan ja mietiskelevän, kimmeltävän kuun yksinkertaisesta suuruudesta.

"Nyt on aikani jättää kotini ja etsiä Jumalaa. Ah, kuka on niin kauan pitänyt minua tässä harhaluulossa?"

Nukkuva lapsonen rinnoillaan makasi hänen vaimonsa rauhallisessa levossaan vuoteen toisella puolen.

Jumala käski: "Seis, hullu, älä jätä kotiasi!" Mutta mies ei kuullut vieläkään.

Jumala huokasi valittaen: "Miksi vaeltaa palvelijani minua etsimään ja samalla jättää minut?"

Oli toukokuu. Tukahduttava iltapäivä tuntui äärettömän pitkältä. Kuiva maa ammotteli janoisena helteessään.

Näin suuren, suonvärisen puhvelin seisomassa joen rannalla tyynine, kärsivällisille silmineen; ja nuoren puhvelin polvistuvana vedessä ja pyytävänä sitä uimaan.

Kun kukkaset putoavat illan suussa ja karjat palajavat omettoihinsa, hiivit hiljaa minun vierelleni ja puhut sanoja, joita en tajua.

Näinkö sinun täytyy etsiä ja saavuttaa minut uneliaan muminan ja kylmien suuteloiden oopiumilla, oi Kuolema, minun Kuolemani?

Eikö ole ketään, joka kantaisi lippua sinun edessäsi ja eikö yö ole punaisten soihtujen loimosta valaistuva, oi Kuolema, minun Kuolemani?

Olemme jättäneet untemme vuoteen, sysänneet auki oven ja päässeet ulos, morsiameni ja minä.

Morsiameni syöksyy ylös peläten ja riemuiten, värisee ja kietoutuu rintapieliini.

Laitoin hänelle kukkaisvuoteen ja suljin ovet estääkseni kiusallisen valon hänen silmiltään.

Suutelin häntä somasti suulle ja kuiskin armaita sanoja hänen korviinsa, siksi kun hän puoliksi taintui raukeaan riutumukseen.

Hänen hapsensa lentävät tuulessa, hänen huntunsa hulmuaa, hänen kukkakiehkuransa kahisee hänen povellaan.

Viheliäisten ja keltaisten riisivainioiden yli luovat syksyn varjot pilviään, joita nopsa-askelinen päivä ajelee. Mehiläiset unohtavat imeä hunajaansa; valon juovuttamina ne liehuvat ja surisevat kuin hullut

Älkää antako kenenkään palata kotiinsa tänä aamuna, veljet, ainoankaan ei työhön!

Valloittakaamme hyökkäyksellä sininen taivas ja työstäkäämme aarteet avaruuden!

En voi lähettää sinulle yksinäistä kukkaa tämän keväämme runsaudesta, en yksinäistä kultajuovaa pilvien korkeudesta.

Kokoa tuoksuvia muistoja kukkivasta tarhastasi, vuosisatoja sitten kuihtuneiden kukkien muistoja!

Tunteos sydämesi ilossa elävä riemu, joka lauloi eräänä kevään aamuna kaiuttaen hilpeät sävelensä halki vuosisatojen.

*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK PUUTARHURI ***

Updated editions will replace the previous one—the old editions will be renamed.

Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright law means that no one owns a United States copyright in these works, so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United States without permission and without paying copyright royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to copying and distributing Project Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™ concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you charge for an eBook, except by following the terms of the trademark license, including paying royalties for use of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for copies of this eBook, complying with the trademark license is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, performances and research. Project Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away—you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark license, especially commercial redistribution.

START: FULL LICENSE

PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK

To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free distribution of electronic works, by using or distributing this work (or any other work associated in any way with the phrase “Project Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full Project Gutenberg™ License available with this file or online at www.gutenberg.org/license.

Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg™ electronic works

1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™ electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to and accept all the terms of this license and intellectual property (trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be bound by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.

1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be used on or associated in any way with an electronic work by people who agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic works even without complying with the full terms of this agreement. See paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg™ electronic works. See paragraph 1.E below.

1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the individual works in the collection are in the public domain in the United States. If an individual work is unprotected by copyright law in the United States and you are located in the United States, we do not claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, displaying or creating derivative works based on the work as long as all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope that you will support the Project Gutenberg™ mission of promoting free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg™ works in compliance with the terms of this agreement for keeping the Project Gutenberg™ name associated with the work. You can easily comply with the terms of this agreement by keeping this work in the same format with its attached full Project Gutenberg™ License when you share it without charge with others.

1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in a constant state of change. If you are outside the United States, check the laws of your country in addition to the terms of this agreement before downloading, copying, displaying, performing, distributing or creating derivative works based on this work or any other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes no representations concerning the copyright status of any work in any country other than the United States.

1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:

1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must appear prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™ work (any work on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, copied or distributed:

This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you will have to check the laws of the country where you are located before using this eBook.

1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not contain a notice indicating that it is posted with permission of the copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in the United States without paying any fees or charges. If you are redistributing or providing access to a work with the phrase “Project Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg™ trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted with the permission of the copyright holder, your use and distribution must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works posted with the permission of the copyright holder found at the beginning of this work.

1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg™ License terms from this work, or any files containing a part of this work or any other work associated with Project Gutenberg™.

1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this electronic work, or any part of this electronic work, without prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with active links or immediate access to the full terms of the Project Gutenberg™ License.

1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any word processing or hypertext form. However, if you provide access to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work in a format other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official version posted on the official Project Gutenberg™ website (www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1.

1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works provided that:

• You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from the use of Project Gutenberg™ works calculated using the method you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed to the owner of the Project Gutenberg™ trademark, but he has agreed to donate royalties under this paragraph to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid within 60 days following each date on which you prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty payments should be clearly marked as such and sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation.”
• You provide a full refund of any money paid by a user who notifies you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™ License. You must require such a user to return or destroy all copies of the works possessed in a physical medium and discontinue all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™ works.
• You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the electronic work is discovered and reported to you within 90 days of receipt of the work.
• You comply with all other terms of this agreement for free distribution of Project Gutenberg™ works.

1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.

1.F.

1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread works not protected by U.S. copyright law in creating the Project Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™ electronic works, and the medium on which they may be stored, may contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by your equipment.

1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all liability to you for damages, costs and expenses, including legal fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH DAMAGE.

1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a written explanation to the person you received the work from. If you received the work on a physical medium, you must return the medium with your written explanation. The person or entity that provided you with the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a refund. If you received the work electronically, the person or entity providing it to you may choose to give you a second opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy is also defective, you may demand a refund in writing without further opportunities to fix the problem.

1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth in paragraph 1.F.3, this work is provided to you ‘AS-IS’, WITH NO OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.

1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any provision of this agreement shall not void the remaining provisions.

1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in accordance with this agreement, and any volunteers associated with the production, promotion and distribution of Project Gutenberg™ electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, that arise directly or indirectly from any of the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any Defect you cause.

Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg™

Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of electronic works in formats readable by the widest variety of computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from people in all walks of life.

Volunteers and financial support to provide volunteers with the assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™’s goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will remain freely available for generations to come. In 2001, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure and permanent future for Project Gutenberg™ and future generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 and the Foundation information page at www.gutenberg.org.

Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation

The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit 501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal Revenue Service. The Foundation’s EIN or federal tax identification number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by U.S. federal laws and your state’s laws.

The Foundation’s business office is located at 809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to date contact information can be found at the Foundation’s website and official page at www.gutenberg.org/contact

Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation

Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without widespread public support and donations to carry out its mission of increasing the number of public domain and licensed works that can be freely distributed in machine-readable form accessible by the widest array of equipment including outdated equipment. Many small donations ($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt status with the IRS.

The Foundation is committed to complying with the laws regulating charities and charitable donations in all 50 states of the United States. Compliance requirements are not uniform and it takes a considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up with these requirements. We do not solicit donations in locations where we have not received written confirmation of compliance. To SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any particular state visit www.gutenberg.org/donate.

While we cannot and do not solicit contributions from states where we have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition against accepting unsolicited donations from donors in such states who approach us with offers to donate.

International donations are gratefully accepted, but we cannot make any statements concerning tax treatment of donations received from outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.

Please check the Project Gutenberg web pages for current donation methods and addresses. Donations are accepted in a number of other ways including checks, online payments and credit card donations. To donate, please visit: www.gutenberg.org/donate.

Section 5. General Information About Project Gutenberg™ electronic works

Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be freely shared with anyone. For forty years, he produced and distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of volunteer support.

Project Gutenberg™ eBooks are often created from several printed editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper edition.

Most people start at our website which has the main PG search facility: www.gutenberg.org.

This website includes information about Project Gutenberg™, including how to make donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.

The Project Gutenberg eBook of Puutarhuri

PUUTARHURI

RABINDRANATH TAGORE

THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE