The Project Gutenberg eBook of Mikko Mieheläinen; Kuoleman kilpakosija This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States and most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this ebook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you will have to check the laws of the country where you are located before using this eBook. Title: Mikko Mieheläinen; Kuoleman kilpakosija Kaksi runoa Author: Lauri Soini Release date: June 13, 2024 [eBook #73822] Language: Finnish Original publication: Helsinki: Otava, 1904 Credits: Tapio Riikonen *** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK MIKKO MIEHELÄINEN; KUOLEMAN KILPAKOSIJA *** MIKKO MIEHELÄINEN; KUOLEMAN KILPAKOSIJA Kaksi runoa Kirj. LAURI SOINI Helsingissä, Kustannusosakeyhtiö Otava, 1904. Syntyen hän tuli maailmalle. Päivänä, jolloin ilmiin astui, päästeli ääntä hän ärjähdellen, josta jo ymmärsi armas äiti poikansa lausuvan: "Äiti! Leipää!" Toisena elämänpäivänänsä katkasi Mikko jo kapalovyönsä. Vinhasti poikanen vihkasi juosta joukkoon leikkivän lapsiparven. Siellä hän huimana hyöri ja huiski, veteli ja sivalteli mielinmäärin: yhdeltä siskolta puhkasi silmän, toiselta räimäsi sormet poikki, kolmannen jalat lyhensi. Kolmanna päivänä nähtiin Mikko nousseeksi täyteen miehen mittaan. Taatto toimitti poikansa työhön, hongikon hirsien kaadantaan. Taattonsa hevosen valjasti Mikko. Metsään meni hän kirvehettä, vaan ei neuvoton sentään ollut: kourin hän kaateli suuret hongat, hamppuna nyhti ne juuriltansa, kaateli, raateli kaiken metsän, puut löi kuormaksi oksinensa. Huimasi hepoa. Se rynnäten kiskoi, katkoi aisat ja valjaat rikkoi. Reki ei liikkunut paikaltansa. Suuttui Mikko. Hän hevosen riisui, heitti sen heittiön kuorman päälle, tarmolla tarrasi aisojen tynkiin. Ryski ja räiskyi murrokko metsä, kannokko kaatui ja veräjät särkyi suuren kuorman kulkiessa. Kymmenen kulkijan puhdilla Mikko saapui taattonsa kartanolle. Synkeä kauhistus valtasi vanhat nähdessä tällaista voimantyötä. Noitui taatto ja äiti itki, pyyteli äiti ja taatto käski Mikkoa menemään mieronteille. Mikko läksi. Pitkin tietä synkin aatoksin hän astui, kulki matkat, kulki mutkat, kulki koukut kolmannetkin työn ja leivän etsinnässä. Suolia kaiversi karvas nälkä. Muudanna päivännä kulkija saapui nurminiitylle aukealle. Siell' oli virtoja ristiin rastiin, virtoja pitkin, enimmän poikin. Virtojen keskellä seisoi miehyt ryppykulma ja kaukokatse. Miehyt virtoja sormin johti vanhoista väylistä uusiin uomiin. "Minä olen Mikko Mieheläinen", virkkoi kättänsä kääntäen yksi. "Minä taas johtaja aatteenvirran", vastasi kulmia rypistäen toinen. "Sulla on voimaa, mulla on mieltä, käyös kanssani yhteistyöhön!" jatkoi johtaja aatteenvirran. Mikkokin kernaasti tuumaan taipui. Ankara johtaja aatteenvirran asteli edellä ja merkitsi maata. Jälestä, kaivaen uudet uomat virtojen vieriä, joutui Mikko. Toimivat päivän, toimivat toisen, toimivat kohta jo kolmannenkin. Jatkui matka ja uurtui uoma, vieryi välkkyvävetinen virta myötämaata ja vastamaata, väliin loivana loiskahdellen, väliin vilkasna vilisten, väliin koskena kohisten. Muudanna pilvisnä päivänä saapui seurue vuorelle korkealle. Vuoren kärjellä vieryi paljo suuria vuorien lohkareita. Röykköjen keskellä seisoi mies vaskivarsi ja rautasormi. Vaskivarsin ja rautasormin väänsi hän vuoria vastatuksin. "Minä olen Mikko Mieheläinen", virkkoi kättänsä kääntäen yksi. "Minä taas johtaja aatteenvirran", lausui kulmia rypistäen toinen. "Mut minä vääntäjä vallanvuoren", vastasi suutansa murtaen kolmas. "Yhdellä voimaa, toisella mieltä, mulla on tarmoa rautatahdon — käykää kanssani yhteistyöhön!" jatkoi vääntäjä vallanvuoren. Mielen ja vallan ja voiman miehet tekivät vuorella yhteisliiton. Kulkivat päivän, kulkivat toisen vuoren harjalla korkealla. Saapui seurue kolmiurho suurelle vuoren vinkalolle. "Siellä on pohjalla suuri aarre", kertoi johtaja aatteenvirran. "Nouda se, Mikko Mieheläinen!" lausui vääntäjä vallanvuoren. Mikko nyökkäsi äänetönnä. Neuvoi johtaja aatteenvirran, käski vääntäjä vallanvuoren, työn teki Mikko Mieheläinen: laittoi ankaran raippaköyden. Köyden silmussa laskivat toiset miehen pohjaan synkän kuilun. Pohjalla käytävä kummanlainen ullotti yössä. Miehevä Mikko astui käytävän toiseen päähän. Ovi oli vastassa lukkoon lyöty. Mikko sen mursi ja astui sisään. Siell' oli huone huikean suuri, huoneessa kiiltävät kultakätköt. Aarretten keskellä istui impi, istui yksin ja itkusilmin. Immen silmissä itkevissä kimmelsi kirkkaus aurinkoisen, poskissa kaihon kalvamissa helotti punerrus huomenkoiton, kutrit kuulsivat kiemuraiset kuin veden kalvossa päivänsäteet, vartalo nuorekas norjana notkui kuin suvituulessa nuori nurmi. "Minä olen Mikko Mieheläinen", kuiskasi punehtuen äsken tullut. "Minä olen hengetär luonnonlämmön", hellästi hymyten vastasi impi. "Urhoni, kuinka sä tohdit tänne, jossa sun turmion kurimus nielee?" jatkoi hengetär luonnonlämmön. Kuin lumolauluksi laikahdellen elämän retkensä kertoi Mikko. Neitonen hellä ja kirkassilmä kertoi vuoroonsa kuiskivin huulin: "Muinen, päivinä ihanan onnen, elelin maailman valtijatarra, silmäni katseella sytytin miehet, lauluni soinnulla lumosin naiset, nuorison rintani hengähdyksin. Sitten saapui syöjätär synkkä, maahinen, myrkykäs Hiiden ämmä. Hän minut ryösti ja raahasi tänne, telkesi kivisten lukkojen taakse. Monta on tähteni tänne tullut, vaan ei yhtään takasin mennyt. — Ämmä on poissa, vaan kun saapuu, on sinun turmion tuntisi tullut." "Akkako miehen myllertäisi?" "Hällä on huostassa turman tenhot." "Tottahan mies saa velhosta voiton!" "Kaksi on keinoa voittoon käydä. Seinällä tuossa on tuima miekka, perimys Hiideltä hirmuiselta. Sillä ken saattaa sivalluttaa, lyö vaikka jättien kaulat poikki. Vaan ei viel' ole tullut miestä, Hiiden mentyä Manalan maille, ken olis hiukkasen hievahduttaa saattanut säilää hirmun suurta." "Toinen keino —?" "— voi toteutua Hiiden miekalla hirmuisella. Antina äitini luonnottaren mull' oli myötäni ihmepullo, jossa on mahlaa elämänsuonen. Siitä ken maistaa pienosen tilkan, hänelle täyttyvät toivehensa, hän sen nesteen tenhovoimin kaikki voi muovata mieleisekseen harrasmielisin toivomuksin." "Missä on pullosi?" "Syöjätär ryösti, kantaa nauhassa kaulassansa." "Otan sen hältä." "Et voi saada kuin hänen kaulansa katkasemalla." "Miekalla Hiiden —?" "Sillä yksin katkee kaula Hiiden ämmän." Tärisi ja järähteli vinkalo vuoren. Aukeni ovi kuin itsestänsä. Syöjätär hirmuinen saapui sisään, tirrasi tähdäten kieroa silmää; sihisi ja sähähteli nähtyänsä vastassa Mikko Mieheläisen; alkoi loihtia lovessa, syöksi mustia mujuja, myrkkykäärmehen kähyjä. Silloin sinkosi miekan luokse äkkiä Mikko Mieheläinen. Tarmolla tarttuen Hiiden säilään, alas kuin veitsensä hän sen otti, Hiiden eukkoa kaulaan iski, eukkoa loveen langennutta. Katkesi kaula, maahan vieri hornaa huutava eukon kallo. Riemua loistolla taivankaaren kimalsivat ihanan immen silmät. Uljuustuntoa uhkuvaista kuohui mielessä kunnon miehen. Kullat hän kanteli kuilun suulle, köytti ne kiinni, ja kymmenen kuormin nostivat vuoresta kirkkaat aarteet mielevä johtaja aatteenvirran keralla vääntäjän vallanvuoren. Kun oli kullasta viimerippeet poissa jo vuoren vinkalosta, aarteen kultaa kallihimman kiinnitti Mikko toisten nostaa, ihanan immen, kirkassilmän, joka oli hengetär luonnonlämmön. Niinkuin kiurunen kannella ilman lentää pilvien paltehille, joitten välitse välkkyy päivä, niin myös liiteli nuori impi pimeydestä valohon. Tultua loistoon Jumalan päivän heitti hän Mikkoon säihkyvän katseen joka kuin säkenenä välkähtäin rinnan liekkeihin sytytti. Kun oli kaikki jo onkalon aarteet nostettu nostajain iloksi, tahtoi Mikkokin nousta myötä. Konsa nyt näkivät nuoran päässä nostajat Mikko Mieheläisen, äkkiä heittivät he irti. Huimalla vauhdilla syöksyi Mikko tummaa kurimoa kuilun pohjaan. Sinne hän kallion kolkkaan heittyi, heittyi ryttyyn. Pää oli puhki. Haavasta virtasi verten virta. Tuo oli kohtalo voiman miehen, Palkka raatajan ponnistusten. * * * Tunturikyyhkynen, lempeä lintu, kallion kolkassa yksiksensä kyyhötti kujertaen kaihomielin. Hongan oksalta katseli pöllö lempeän kyyhkyn kauneutta. Ilmassa laateli korska kotka kyyhkyn ympäri kaarratellen. Vihdoin kotka jo kohti syöksi, kyyhkyn koppasi saaliiksensa. Kaihoten nyyhkytti kaunis kyyhky, oksalla palvoen istui pöllö. Pimeään peittynyt sankarimme tunsi kuin olisi kuolon kourin sydäntä riistetty rinnastansa. Vaan miten koittikin, käsi ei käänny, ei edes hievahda raskas ruumis. On kuin kallio painona oisi, raskasna painona hartioilla. Kotka laateli ilman halki kujertavan kyyhkysen myötään vieden. Yleni ja loittoni, kaukaa siinti pienenä pilkkuna taivahalla. Pöllökin lähti jo liikkehelle, seurasi kotkaa ja kyyhkyläistä. Tuskalla riuhtasi itsensä irti Mikko houreen painehista, särkevän päänsä pystyyn nosti, koettaen katsella ympärille. Pilkkosen pimeä on kaikkialla... Päätä porotti, ja lämmintä verta läikkyi lampena lähellä. Tuskalla selviten seisoalle haami hän ympäri kymmenin sormin, löysi kaamean kallioseinän, alkoi astua seinän myötä, saapui ovelle ja sisään pääsi. Aution huoneen lattialla rutjotti päätönnä Hiiden ämmä. Mikko jo älysi ja kaiken muisti: retkensä kuiluun, ihanan immen, kullat ja petturit liittolaiset. Rintansa tulisena liekkinä lekkui halusta ja kaihosta immen luoksi, suonensa palavana koskena kuohui vihasta ja vimmasta pettureihin. Ihanan immen ihmepullo Mikon mielehen jolahti. Sen hän etsi ja irti päästi maahisen kaulasta katkenneesta, aukasi pullon ja kuohuvaista mahlaa elämänsuonen maistoi, vuoren synkästä vinkalosta toivoen ilmoille yletä. Kun oli maistanut hurmetilkan, alkoi horjua vuoren seinä, loukkui louhet ja paaet paukkui, aarnikalliot ryski ja räiski. Muuri muuttui hiljallensa, kaikkoni, loittoni, tyhjiin haihtui. Selkeni ilma ja siintyi taivas, tuuli tuuti ja päivä paistoi, viherteli vehmasna tuores nurmi, kukkaset tenhoten tuoksusivat, leveänä liehuivat lehtevät tammet, joitten oksilla liversivät linnut kilvan onnesta elämän. Riemulla tuoksua ihanan ilman hengitti Mikko Mieheläinen. Mutta hän jälleen pullosta maistoi, toivoen seudulle pääsevänsä, missä on hengetär luonnonlämmön viemänä viekkaan liittolaisen. Silloin hän siiville ilmaan nousi. Vilisivät vuoret, metsät ja järvet allansa pieninä pilkkuloina. Vihdoin kohdalla komean linnan loppui vaellus ilmallinen. Metsän karhuna kähmerrellen Mikko työntihe sisälle. Siell' oli vääntäjä vallanvuoren, istuen tuolilla kultaisella, keskellä kumartavan, nöyrän kansan, jolleka johtaja aatteenvirran kantoi käskyjä hallitsijan. Timantit ja jalokivet kallehimmat kimalsivat kehyksenä valtatuolin — ryysyt ja repaleet rikkinäiset yll' oli kansalla nälkäisellä. Metsän karhuna kähmerrellen Mikko työntihe sisälle. Ovesta tulijan nähtyänsä kalpeni vääntäjä vallanvuoren. Kohta hän kääntyi kiihkoisasti puoleen johtajan aatteenvirran, kuiskien korvaan neuvoksensa. Kunnes johtaja aatteenvirran kansaan kääntyi, käskien lausui: "Orjat! Ilkiö äsken tullut, yhteiskuntamme vainolainen, kiinni pankaa, tyrmään viekää, kunnes kuuluu tuomionsa!" Tuhansin tarrasi orjalauma kohden Mikko Mieheläistä. Mikko seisoi paikallansa, varttansa väräyttämättä, niinkuin jättihongan runko, jonka juurella vesoja tuulen puuskat tutjuttavat. Mikko seisoi paikallansa, nyrkkiä näytti ja nyrkkiä käytti, ken tuli uhkaten lähelle liian; kertaiskulla kymmenen kaatui, satoja suistaen kaatuessansa. Pimeänä pilvenä orjalaumat kävivät kähmäten miestä kohden kaikki ne kaatuivat kolisten maan rujoiksi, puun lahoiksi. Aukea ain' oli avara piiri miehen kämmenen kääntyvillä. Kun oli kaatanut kiinni käyvät eik' ollut toisilla uskallusta enää johtajan käskyjä kuulla, lausui Mikko Mieheläinen: "Minä olen kaivanut vuoren kullat, vaikka ne petturit myötään veivät: kullat ja kultaa kalliimmankin. Nyt on saapunut koston tunti." Lausui, astui istuimen luoksi, murskasi vääntäjän vallanvuoren, kaatoi johtajan aatteenvirran. Orjat kuiskivat keskenänsä — — kohta jo ryömivät polvillansa. "Ruhtinaamme! Käskijämme! Ollos ruhtinas käskijämme!" pyysivät orjat polvillansa. "Kukin olkoon ruhtinaana oman itsensä ylitse!" vastasi Mikko Mieheläinen. Suorina, silmin loistavaisin, ensin hieman hämillänsä, orjat nousivat polviltansa; kohta jo laululle sulivat, lauloivat vapauden laulun elonsa entisen ajalta, jolloinka jokainen urho vapaudessa vaelsi. "Missä on hengetär luonnonlämmön, impi auringon ihainen, jonka mä maahisen vallasta päästin, mut taas vietihin väkisin?" "Tornissa vankina... telkimet vahvat..." kuului ääniä kansan suusta. Mikko läksi ja telkimet murti, päästi immen vankeudesta, johon oli joutunut, kun ei mennyt vuoren vääntäjän puolisoksi. "Iloni ja onneni ainokainen, terve tultua tyköni!" lausui Mikko Mieheläinen. "Olen sinun ja samalla kaikkien ilo ja onni", vastasi hengetär luonnonlämmön. Tuhansin tulivat kansanjoukot, kumpuhun kumartelivat. "Terve, terve, ruhtinatar, ollos tähtenä elomme!" "Tuntonne teillä on elämän tähti, ihminen kukin on itsensä määrä, mutta on ihmisten onnen ehto kaikkien keskinen yhteissointu", lausui hengetär luonnonlämmön. Saapui johtaja aatteenvirran seisoalle selvinneenä. "Mikä on minun osani?" Vastasi Mikko Mieheläinen: "Mun on voima, sun on mieli, olet ylväämpi minua. Hellä hengetär luonnonlämmön sulle sallikoon osasi." Lausui hengetär luonnonlämmön: "Olkoon onnesi kansasi onni omantuntosi ohjatessa, johda virtasi vapaana, valloille kumartamatta!" "Mikä nyt neuvoksi tulevi?" miehet keskenään kysyivät. Virkkoi Mikko Mieheläinen: "Käykäätte käsiksi työhön, oman onnenne hyväksi, veljinä, sulosovussa! Minä muitten käyn keralla." Kävivät käsiksi työhön, yksi kaikkien keralla, kaikki veljinä jokaisen. Mutta keskellä kaikkien liikkui hellä hengetär luonnonlämmön, kaiken maailman valtijatarra, sytytti silmänsä säihkyllä miehet, lumosi laulunsa soinnulla naiset, nuorison rintansa hengähdyksin. KUOLEMAN KILPAKOSIJA Yhdeksän laulua Kirj. LAURI SOINI Kotkassa, Reino Drockila, 1903. I. Suviaurinko kimmelsi kultainen sinitaivaalla korkeimmallaan, emon hellällä lämmöllä silmäillen sinivesiä ja lehtoja allaan. Helolämmössä taivahan auringon sinikirjavat kukkaset nurmikon ihan uhmaten tuoksuivat. Käki kukkui, luritteli leivonen, suven leijuvat lintuset kilpaillen elon onnea lauloivat. Kuin aurinko elvytti kukkia, niin lääkäri tieteen voimalla loi lahjoja uuden terveyden kituvaisille lapsille ihmisten. Oli taasen hän tänään hoidella monet kymmenet sairaat saanut. Mut vihdoin pääsi hän sairaista, oli yksin hän vihdoin huoneessa ja sairasten ruikutus laannut. Hän nousi ja virkahuoneestaan ulos asteli, käytävän sulki. Läpi kaupungin luontohon tuoksuvaan hän ilosin mielin kulki. Hänen elämänsä kesä oli kirkkahin, ja kunnasta kerkein askelin läpi kukkivan kesän hän kiiti. Mut päästyä varjohon lehtojen, ajelehtava aatos nuoruuden kevätmuistojen kenttiä liiti. II. Hänen lapsuusaikansa varhaisen salon siinnokas autere peitti. Mut lapsena lahjakas poikanen salon kukkivat kummut heitti. Opin verkot hän salakkana sukeltai ja kultasen lyyryn lakkiin sai. Oi, aikaa unelmien kultaisten, oi, jalojen toivojen aikaa! Koko elämä on armahan valoinen, sydän lintujen lauluja raikaa, ja hartaalla mielellä vannotaan elo uhrata onneksi kansan ja maan. Se aika on tuulena huilannut ja tuuli on unelmat vienyt. "Oma hyöty" on tunteet turtanut — kuka ois sitä silloin tiennyt! Toki etsien omaa onneaan myös yhteisonnea palvellaan. Unet haihtuvat. Elo on toimintaa, on vilkasta yhteistyötä. Elon ritarina vastaan kuolemaa hän toimivi toisten myötä. Kera toistemme vuoroon vieraillaan, mitä milläkin on, sitä annetaan. III. Läpi lehtojen rannalle lahdelman mies miettivä yksin kulki. Sinilahtosen, leikkien loiskivan havumetsikkö hohajava sulki. Havumetsikön keskellä piileillen oli kärjellä kenkämän vilpoisen kesäkartano kaunis ja sorja. Miten raitista rauhaa huokuikaan kesäkartanon ympärys vilvas! Sisus heijasti kaunista hauskuuttaan, oli ilosen valosa ja vilpas. Sen helmassa kaihoa sentään jää yhä mieleen -- puuttuvi emäntää, kodin lempeän hengen luojaa. Oli lääkäri kaikki jo katsellut kotikaupungin kaunokaiset. Ne oli niin hienot ja valkoset vaan tyhjät ja turhamaiset. Sulosuina ne saattivat lepertää, mut rintahan lämpöä henkevää ei syttynyt kestään heistä. Siks lääkäri istui yksikseen kesäkartanon kammarissa. Hän katseli leikkiä lahden veen, valon välkettä lainosissa. Emännöitsijä silloin sisään saa ja kutsuvi vierasta vartoavaa heti hiukkasen haastattamaan. IV. Oli ulkona laiha ja ryppyinen mies verhossa ryysyisessä. Suru, huoli ja nöyryys heijastui sen silmien syvyydessä. Hän läähätti: "Tyttöni sairastaa ihan kielissä kylmän kuolon! Hyvä herra, te tulkaa ja auttakaa, maja kaupungin laidassa tuoll' on." "Miks ette te saapunut ennemmin, kun viel' olin kaupungissa?" "Olin työssä." "Ja onko hän heikkokin?" "Ihan kuoleman kourauksissa." "Joko kauvan on siitä kun sairastui?" "Hän talvella tautiin kääntyi." "Nyt vasta te — —!" "Milläpä kustansi, nälkähän melkein nääntyi." Taas hartahat haaveet nuoruuden ihan väkisin mieleen juoksi. Ja ajatus urkeni harhaillen ukon sairaan tyttären luoksi. Isä tässä on, jos kuka, urho työn, miks kärsivi hän... Kuin yöstä mies harrasna tähtäsi lääkäriin. "Te tuletteko?" "Alkaos syöstä sä kotiasi kohden eeltäpäin, mä sisällä hieman pistähdäin." V. Mökin rähjään laidalla kaupungin kun lääkäri sisään astui, niin vaimon, mi seisoi vastassaan, ilokyynelin katse kastui. Jokapaikassa pienessä huoneessa oli siivotonta ja tummaa, ja vastahan kuumasta ilmasta tuli turmion löyhkää kummaa. Mut ryysyjen keskellä vuoteessa oli enkeli ihanainen! Mikä kajastus poskilla kalpeilla — sen loisto ei ollut mainen! Kera kuoleman kurjana kamppaillen hän ihanata elämätä loisti! Hänen silmänsä, hiutamat sairauden, kevätauringon hehkua toisti! Pyhän hellänä lääkäri valtimon elonsylkettä tunnusteli, sydän tuoksui kukkia nurmikon ja sointuja helkkyeli. Se helkähti lintujen lauluja ja välkähti loistoa tähden — mut kuohahti kummaa kuohua tytön äidin ja taaton nähden. VI. "Heti ulkoa ilmaa raitista! Auk' akkuna! — Eikö se aukea! Se lyökää seinältä rikki! — Ovi auki! Oi, ilmaa puhdasta! — Ja nähkääs vuodetta! — Lakana tuo puhtonen, muutakin puhdasta tuo äkkiä, vaimo, sä vuoteeseen! — Vai ei ole! — Onhan se kauheaa, noin lapsensa saastahan kuolettaa!" Hän hehkuen pelmahti yhtäälle ja toisaalle taas. Ei nähnyt hän, ei kuullut hän vaimon itkuja. Ulos syöksyi hän mielensä kuohussa ja samalla myrskyn vauhdilla taas tölmäsi jälleen sisään. Mut silmissä tuli oli hehkuva, kun katsoen immen isään hän päättäen käski: "Te ottakaa tytön sänkyä toisesta päästä, pään toisen mä tahdon kannattaa, ja vaimo — sä itkusi säästä! Tule jälestä kanssamme kiiruhtain, saat hoitaa tyttöä johdollain!" Peräsukkaa niin läpi lehtotien he alkavat kolmisin käydä. Jos lehdosta katselis piilehtien, ei joukko kai kauniilta näytä. Mut kaunis on kalpea neitonen ja hellästä lämmöstä väreillen sitä kantavi lääkäri nuori. Hän impeä silmiin katsahtaa. Oi riemua! Punaa ihanaa, niin sulosata, liekkivän vienoa saa suvituulessa kalpea poski. Kukat tuoksuvat lämmössä auringon, ja riemukas lintujen luritus on, ja lääkärin miel'ala aaltoilee kuin kohajava suvinen koski. VII. On kaukana tyyneys lääkärin, kun käypi hän tunneillansa. Hän lääkkehet laativi kiireimmin, pois saadaksi sairahansa. Mut saatua sairaat luotaan pois, kuin juhlahan joutua kiire ois, hän metsikön polkua kulkee. Ja kuvan niin kaunihin, armaimman, kuin liljan lehtyen solkevan, joka hetki hän mieleensä sulkee. Kuin koulukas kulkee haaveissaan hän vihreän lehdon kautta. Ei näe, ei kuule hän lintujakaan sen armahan haaveen tautta. Niin sykkivän hellänä hiljakseen kesäkartanon oven hän avaa, ja sairas, mi unosen uutimeen on vaipunut valkovuoteeseen, hänen tullessa silmänsä avaa. Hänen valtaa rohkeus riemuinen, olo on niin turvasan suloinen ja lämpöä suonet tykkii. Mut lääkäri lämmöstä herpoaa, tytön huulia huulilla koskettaa, ja sydämet sykkii, sykkii... "Mitä kuuluu nyt?" "Hyvä olla on," hymyn vienona neitonen vastaa, ja sätehenä kevähisen auringon ilo lempeän silmän kastaa. Mut äiti kertovi riemukseen tytön ulkona rannalla astelleen, kunis tultua väsymyslumeen hän raitisna vaipui uneen. Kun lääkäri tarttuvi kalvoiseen ja hellästi koittavi suonta, niin umpehen painaa hiljalleen sulo neitonen silmän luonta. VIII. Pian kertoi ja kuunteli kummakseen koko kaupunki tarinat uudet. Joka seikkahan asti tarkalleen sai ilmi se salaisuudet! Oli töllistä laidalta kaupungin soman neitosen lempensä pauloihin näet lääkäri luoksensa vienyt. Oli tainnut se ensiksi sairastaa, mut lääkäri sairaan terveeksi saa — ja terve se kaiketi lie nyt. Kun neitonen kuontui jalkeilleen, sen kihlasi lääkäri nuori, piti vihkimäjuhlan hiljakseen, häämatkalle sitten suori. Italian tuulessa voimistuu kai kaunotar, kaiketi tuulettuu myös töllin tuoksukin siitä. Tätä kuullessa — kun vain kuololta voi puoskari vallata kultansa — tytöt terveet häntä ei kiitä. IX. Suviaurinko kimmelsi kultainen taas taivaalla korkeimmallaan, yhä hellällä lämmöllä silmäillen sinivesiä ja lehtoja allaan. Helolämmössä taivahan auringon punakirjavat kukkaset nurmikon sulotuoksuja huokuivat. Käki kukkui, liverteli leivonen, ja liitävät lintuset kilpaillen elon onnea lauloivat. Kesäkartanon kummulla rantaman havumetsikkö hohajava sulki. Sen rauhaan kuohusta toiminnan mies miettivä tyynenä kulki. Se heijasti kaunista hauskuttaan, mut myöskin se hertasta armauttaan, kodin lämpöä tuoksui vastaan. Nuor' äiti jo miestään vastaan käy, käsin tulijan kaulaan kierrältäy, käsin toisin vaalivi lastaan. "Mitä kuuluu nyt?" "Hyvin kaikki on", hymyn vienona vaimo vastaa, ja sätehenä suvisen auringon ilo lempeän silmän kastaa. Elo on niin onnekas, riemuinen, olo on niin turvasan suloinen Ja lämpöä sykkivät rinnat, ja ympäri lapsosen laitellaan maan pinnalta pilviin nousemaan tulevaisien toivojen linnat. *** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK MIKKO MIEHELÄINEN; KUOLEMAN KILPAKOSIJA *** Updated editions will replace the previous one—the old editions will be renamed. Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright law means that no one owns a United States copyright in these works, so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United States without permission and without paying copyright royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to copying and distributing Project Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™ concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you charge for an eBook, except by following the terms of the trademark license, including paying royalties for use of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for copies of this eBook, complying with the trademark license is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, performances and research. Project Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away—you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark license, especially commercial redistribution. START: FULL LICENSE THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free distribution of electronic works, by using or distributing this work (or any other work associated in any way with the phrase “Project Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full Project Gutenberg™ License available with this file or online at www.gutenberg.org/license. Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg™ electronic works 1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™ electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to and accept all the terms of this license and intellectual property (trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be bound by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. 1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be used on or associated in any way with an electronic work by people who agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic works even without complying with the full terms of this agreement. See paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg™ electronic works. See paragraph 1.E below. 1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the individual works in the collection are in the public domain in the United States. If an individual work is unprotected by copyright law in the United States and you are located in the United States, we do not claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, displaying or creating derivative works based on the work as long as all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope that you will support the Project Gutenberg™ mission of promoting free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg™ works in compliance with the terms of this agreement for keeping the Project Gutenberg™ name associated with the work. You can easily comply with the terms of this agreement by keeping this work in the same format with its attached full Project Gutenberg™ License when you share it without charge with others. 1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in a constant state of change. If you are outside the United States, check the laws of your country in addition to the terms of this agreement before downloading, copying, displaying, performing, distributing or creating derivative works based on this work or any other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes no representations concerning the copyright status of any work in any country other than the United States. 1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: 1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must appear prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™ work (any work on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, copied or distributed: This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you will have to check the laws of the country where you are located before using this eBook. 1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not contain a notice indicating that it is posted with permission of the copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in the United States without paying any fees or charges. If you are redistributing or providing access to a work with the phrase “Project Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg™ trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. 1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted with the permission of the copyright holder, your use and distribution must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works posted with the permission of the copyright holder found at the beginning of this work. 1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg™ License terms from this work, or any files containing a part of this work or any other work associated with Project Gutenberg™. 1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this electronic work, or any part of this electronic work, without prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with active links or immediate access to the full terms of the Project Gutenberg™ License. 1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any word processing or hypertext form. However, if you provide access to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work in a format other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official version posted on the official Project Gutenberg™ website (www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1. 1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. 1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works provided that: • You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from the use of Project Gutenberg™ works calculated using the method you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed to the owner of the Project Gutenberg™ trademark, but he has agreed to donate royalties under this paragraph to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid within 60 days following each date on which you prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty payments should be clearly marked as such and sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation.” • You provide a full refund of any money paid by a user who notifies you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™ License. You must require such a user to return or destroy all copies of the works possessed in a physical medium and discontinue all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™ works. • You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the electronic work is discovered and reported to you within 90 days of receipt of the work. • You comply with all other terms of this agreement for free distribution of Project Gutenberg™ works. 1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. 1.F. 1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread works not protected by U.S. copyright law in creating the Project Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™ electronic works, and the medium on which they may be stored, may contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by your equipment. 1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all liability to you for damages, costs and expenses, including legal fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH DAMAGE. 1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a written explanation to the person you received the work from. If you received the work on a physical medium, you must return the medium with your written explanation. The person or entity that provided you with the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a refund. If you received the work electronically, the person or entity providing it to you may choose to give you a second opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy is also defective, you may demand a refund in writing without further opportunities to fix the problem. 1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth in paragraph 1.F.3, this work is provided to you ‘AS-IS’, WITH NO OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. 1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any provision of this agreement shall not void the remaining provisions. 1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in accordance with this agreement, and any volunteers associated with the production, promotion and distribution of Project Gutenberg™ electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, that arise directly or indirectly from any of the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any Defect you cause. Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg™ Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of electronic works in formats readable by the widest variety of computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from people in all walks of life. Volunteers and financial support to provide volunteers with the assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™’s goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will remain freely available for generations to come. In 2001, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure and permanent future for Project Gutenberg™ and future generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 and the Foundation information page at www.gutenberg.org. Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit 501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal Revenue Service. The Foundation’s EIN or federal tax identification number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by U.S. federal laws and your state’s laws. The Foundation’s business office is located at 809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to date contact information can be found at the Foundation’s website and official page at www.gutenberg.org/contact Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without widespread public support and donations to carry out its mission of increasing the number of public domain and licensed works that can be freely distributed in machine-readable form accessible by the widest array of equipment including outdated equipment. Many small donations ($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt status with the IRS. The Foundation is committed to complying with the laws regulating charities and charitable donations in all 50 states of the United States. Compliance requirements are not uniform and it takes a considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up with these requirements. We do not solicit donations in locations where we have not received written confirmation of compliance. To SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any particular state visit www.gutenberg.org/donate. While we cannot and do not solicit contributions from states where we have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition against accepting unsolicited donations from donors in such states who approach us with offers to donate. International donations are gratefully accepted, but we cannot make any statements concerning tax treatment of donations received from outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. Please check the Project Gutenberg web pages for current donation methods and addresses. Donations are accepted in a number of other ways including checks, online payments and credit card donations. To donate, please visit: www.gutenberg.org/donate. Section 5. General Information About Project Gutenberg™ electronic works Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be freely shared with anyone. For forty years, he produced and distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of volunteer support. Project Gutenberg™ eBooks are often created from several printed editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper edition. Most people start at our website which has the main PG search facility: www.gutenberg.org. This website includes information about Project Gutenberg™, including how to make donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.