The Project Gutenberg eBook of Raittius-runoja, by G. J. Ramstedt

Tunnethan juopumuksen.
Wiinan juonti.
Kylvönaika.
Jos joku kilvoittelee… (2 Tim. 2:5).
Ihminen yksin.
Sun lempesi Suomi!
Raittiutta yli maamme.
Rauhaa rakastamme.
Oi nuorukainen.
Alkohoolikuningas ja Onni.
Juopumuksen kuolonlaakso.
Hänen isänsä.
Tuhlaaja poika.

Tunnethan varmaan, veli, juopumuksen, — niin, kenellenpä outoa se lie, — mi tuhannet vei teille kadotuksen ja uudet tuhannet vain vielä vie, lapsuuden uskosta mi vieroitellen sydäntä himoilla vaan paadutellen hirmuiseen ikikurjuuteen on tie.

Tunnethan varmaan, veli, juomareita, — ei paikkaa liene, jossa niit' ei ois, — tunnethan juomahinoon langenneita, joidenka onni paennut on pois, joidenka elämä on kirousta, rukous — törkeätä sadatusta, min' raaempaa et missään kuulla vois.

Tulithan joskus elossas semmoisen himoinsa vangitseman raukan luo, näit vaimoraukkansakin kivulloisen, vain tuskaa kertoi kasvonpiirteet nuo; poskiltaan vaikka kauniinmoiset ennen, näit kauneen, ilon huolten tieltä menneen, murheita näytti otsan synkkä vuo.

Wähänhän kuitenkin sä siellä, veli, korsussa ympärilles silmäs loit, ja köyhyys, puute vastaas irvisteli, elämää onnetonta nähdä voit, ja huonekalut kertoi tappeloista, — vinhasti tuuli vinkui ikkunoista, sä synkän, kolkon muiston sieltä toit.

Warmaankin näit sä, veli, lapsijoukon nälkäänsä valitellen itkevän, näit heidän pimeässä jonkun loukon peitteenään ryysyjä vaan käyttävän, ja pelosta näit heidän säikähtyvän, kun kuulivat isänsä lähestyvän, tietenkin taas nyt aivan päissähän.

Kapakan ohi olet käynyt varmaan yön pimeässä tahi päivällä, näit siellä juopuneena monen harmaan ja monen nuoren lasin ääressä. Kimakkaa melua sä sieltä kuulit, petojen ehkä räyhinäksi luulit, mut juomar' elämää vain kuulit sä.

Isoissa ravintoloissa sa varmaan näit herrain rahojansa tuhlaavan, ja kuulit, kuinka luona lasin armaan he toivat ilmi lankeemustahan, mut perheitänsä, kuten henki häijy, jo perikato ankarana väijyy, on synkkää katon alla valoisan. — — —

Mut synkkiin koppiloihin vankiloiden tuo juomahalu uhrit kokoaa, niin päissään murhaajat ja hekin, joiden kirottu, himo varkaaks' pakoittaa, kuin ylhäisetkin, jotka tavaransa biljaardiin, väkijuomiin pantuansa, suurista petoksistaan maksun saa.

Sanoppas, veli, minkä vaikutuksen nuo näöt omat tehneet sinussa, nuo näöt siveellisen turmeluksen, jok' uhkaa uhkaamistaan Suomea! Ja vastaa! Hyvään työhön voimas suotko vai ylpeästi silmäs poispäin luotko sanoen: "tuo ei koske minua"?

Kirjoita ohjelmaasi raittiutta, totuutta, siveyttä ainiaan! Tosinhan viel' ois juomareita, mutta et sinä ketään saattais siksi vaan. Jos niin sä teet sen hyvän minkä voit sä, jos leiviskäsi mukaan ahkeroit sä, Jumala auttaa sua armossaan.

Sä tunnet juomaa kauheaa, mi tuhannet saa hautaan ja tuhannet mi hulluiks saa tai vankiloiden rautaan, vaan jota kansat hurmaantuin kuitenkin jumaloivat ja jota kiittäin hymysuin vain juovat minkä voivat

Kun heikko juo, hän voimaa saa, niin että kukin huomaa, ja terve on, ken sairastaa, jos vaan saa tätä juomaa; ken suruun sortuu, suruissaan hän tätä juomaa juopi: se kaikki murheet tenhollaan luotansa aina luopi.

Oi katkerata valhetta, jot' uskoo kansa vielä! Näin ihastuen hautaansa se syöksyy ilomiellä, näin syntyy sille murheyöt, näin onneaan käy vasten. Mut isäin isäin pahat työt lankeevat päälle lasten.

Waan mitäs siitä! Waleita on maassa ylinmäärin ja yhtä vain noin moittia on puolueist', on väärin. Ei maa se muuksi muutukkaan, jos viinat haihtuvatki, jos kaikki kansat kerrassaan jo niistä lakkaa ratki.

Ei totta muuksi muutukkaan, puutteita mailmaan jääpi; — vaan juoppoushan tuhoillaan nyt kaikki täydentääpi. — Oi juomatapa onneton, monelle turmeluksen se surkeimman tuonut on, tuo paula kadotuksen!

Ei ruumista ja kunniaa se sorra ainoastaan. vaan ikuisenkin sielun saa sotahan Luojaa vastaan. Ei miestä sorra yksin vain', vaan myöskin naista, lasta. Oi paheen paula tehokkain, jo taukoo murhaamasta!

Se kurjuutehen hirveimpään voi onnen, rauhan viedä. Suomessa ei lie yksikään, joka ei siitä tiedä. Mut viinatta kun olla voi, niin poistetaan se sitten, mi yksin kadotuksen loi miljoonain ihmisitten!

Niin että tehdä pitääkin, en taas mä väittää huoli; itsekkyys vielä löytyykin, jos säälin tuntees kuoli. Kas järkesihän kehoittaa olemaan juomattasi: viinoista ruumis vaivat saa ja tahraat kunniasi.

Jos viinain et oo orja vaan, et niitä kaipaa myöskään. Siis ole ilman kokonaan: ei kärsi mainees, työskään, sen sijaan mieles kohoaa ja rahas säästyy silloin! Jos luja päätös vallan saa, et sitä kadu milloin.

    Nyt on juuri, kylvönaika, aika sinun kylvääkses
    hyveen siemeniä rintaan langenneiden veljies.
    Wiel on armas päivä, joka tilaisuutta sulle suo.
    Kylvä! Siemenesi itää, vaikkei aina näykkään tuo.

    Katso! Maamies, hänpä kylvää luottavana siemenen.
    Syksy tulee: myrskysateet kyllä tahtoo viedä sen,
    mutta se vaan niistä juuri pääseekin nyt itämään,
    kasvamaankin, kunnes kantaa täyteläisen tähkäpään.

    Talvi seuraa: pakkanenkin koettaa sitä ahdistaa,
    tahtoo kuolemahan peittää, ikuiseksi kuolettaa,
    se vaan kasvaa huomaamatta kylmän peitteen allakin.
    Wihdoin lumen sulattua oras nousee esihin.

    Sitte armaan kevään varttuu oras pieni, virkeä,
    kukoistaa — ja viimein nähdään tähkä kaunis, sirkeä.
    Siunattu on kylvömiehen pieni vaiva kylvössä.
    Luoja kun sen antaa kasvaa, kukoistaa ja kypsyä.

    Nyt on sulla kylvönaika. Kylvä siemen hyvehen
    jonkun langennehen veljen toivottomaan povehen!
    Auta häntä, tue häntä, neuvo hyveen tielle taas!
    Kylvä! Luoja kyllä siunaa sunkin kylvötoimintaas!

    Kylvä, jospa epäiletkin siemenesi itävän,
    syksyn myrskyin raivotessa elävänä pysyvän!
    Pelkäät talven kuolettavan kaiken kylvös turhaksi:
    kylvä! Kylvön Luoja siunaa pienimmänkin kylvösi!

    Kun näet kurjan, eksynehen, puhu kanssaan, lohduta!
    Näytä viinain kirousta ja sen tuomaa kurjuutta!
    Puhu kanssaan Jumalasta, neuvo Wapahtajan luo,
    joka yhä loppumatta hänellenkin armon suo!

    Kylvä kylvöajan ollen! Kylvä Luojaan luottaen!
    Waikk'et kasvavan sen huomaa. Luoja kyllä huomaa sen.
    Pelto on niin suuren suuri, päivää myöskin vielä on;
    jos siis kylvät. Luoja siunaa siemenesi elohon.

Jos joku kilvoittelee, ei häntä kruunata jollei hän toimellisesti kilvoittele. (2 Tim. 2:5).

Jos nyt joku kilvoittelee, kilvoitelkoon toimissaan! Sanoilla jos kerskaelee, siit' ei hyvää ollenkaan. Töistään miestä mainitaan, vaan ei suurista sanoistaan.

    Jos sä hyvää tekemässä
    kilvoitella tahtonet,
    kyllä löytyy elämässä,
    joita auttaa kykenet.
    Katso ympärilles vaan! —
    Työhön sinua vaaditaan.

Juomaria onnetonta, vaimoaan ja lapsiaan, niitä näet sa monen monta kaikkialla, ainiaan. Auta, jos sa tahdot sen, jos sa oot tosi-ihminen!

Teoillasi voit sa täyttää mitä sydämmessäs on, toimillas sen taidat näyttää, vaikka oisit sanaton. Työtä, tointa vaaditaan, eivät riitä näe sanat vaan.

Puhut usein jalon lailla, olet jalo sanoissas, jaloutta sentään vailla onkin koko toimintas. Ei; kas tositoimintaa, — siitä kunnian kruunun saa.

Sanot hyvää, oikeutta aina harrastelevas, — tuopa oisi hyvä, mutta näkeekö sen toimistas? Edistätkö todella hyvää, totta ja jaloa?

    Jos siis joku kilvoittelee,
    kilvoitelkoon toimissaan!
    Sanoissaan jos kerskaelee,
    siit' ei hyvää ollenkaan.
    Töistään miestä mainitaan,
    vaan ei suurista sanoistaan.

Siveäin ja raittihitten kanssa yhdy toimimaan! Toimistasi, näet sä, sitten sua kyllä mainitaan. Muuten et voi näyttää, et, että totta sa puhelet.

Kas kuinka luonto riemuitsee! Sen rinta riemuin raikuilee säveltään sulokasta! Kaikk' ihastuksen ilossaan Luojaansa kiittää onnestaan, maan, taivaan valtiasta.

Kun päivä piillen pilviin käy ja muuta ei kuin uhkaa näy, rauhaisna luonto vuottaa. Se tietää: ken nuo pilvet toi; ne jälleen myöskin poistaa voi, iloja kyllin tuottaa.

Maan ihmisen jos pahoin käy, jos niin ei onnistuvan näy, kuin ihmisraukka soisi, niin synkkään epätoivohon hän valmis vaipumahan on, kuin kaikki loppu oisi.

Ilostuakseen moni juo, vaan iloa ei viina suo — päinvastoin katkeruutta. Se vasta surun lähde on, se vieden teille turmion tuo tuskaa aina uutta.

Ei huolet viinaan haihdukkaan, vaan lisättyinä uudestaan yltyvät ylimmilleen. Ken turvaa julmaan juomahan, hän turmion luo varmimman itselleen, omaisilleen.

Kirous, kurjuus, kärsimys ja rietas raakuus, ilkeys seuraavat ylinmäärin. Oi, Luojan lahjat viinalla ikuiseen aikaan turmella on kauheaa, on väärin!

Ja nähkää! Niin ei luonto tee, sen rinta riemuin raikuilee säveltään sulokasta. Kaikk' ihastuksen ilossaan Luojaansa kiittää onnestaan, maan, taivaan valtiasta.

    Suloinen Suomi, armas synnyinmaamme!
      Sun lempes meitä työhön pakoittaa,
    se intoa luo kaikkeen toimintaamme
      ja työssä mielemme se nostattaa.

    Sun lempes liekki meitä sodassamme
      valaisee tielle varmaan voittohon
    Se puolustaapi sinilippuamme
      tuo uudet joukot vimmaan taistelon.

    On onnestasi vakaumus meillä:
      vain raittiina sa voit sen saavuttaa, —
    vaan kansa, joka kulkee viinan teillä,
      käy onnetonna kohti kuolemaa.

    Me parhaaksesi taistelemme, maamme
      ja huolettomain rauhan hylkäämme,
    me rauhan vasta voiton jälkeen saamme,
      sen rauhan, jot' ei viina häiritse.

    Wai voisimmeko huolimattomina
      katsella kansalaisten lankeevan
    ja pahantekijöinä, murhaajina
      noin viinan hirmuvirtaan joutuvan?

    Saloille Suomen siksi huuto lentää:
      Jokainen viinaa vastaan nouskohon!
    Sotamme ehkä kestää, mutta sentää
      jo ihan varma meillä voitto on.

    Urhoina uljahasti sotikaamme,
      niin viina viimein väistyy unholaan
    ja sinä nouset, sulo Suomenmaamme,
      raittiina, kuntoisana kunniaan!

Räyhäämistä kapakoista, juomareiden kodeista, vankiloiden koppiloista huuto kuuluu surkea. Se se huuto kautta maamme, kautta kalliin isänmaan käskee' pyhää toimintaamme uutterasti jatkaa vaan.

Sillä yhä maata ryöstää, juomatapa julmana, turmioon ja tuskaan syöstää ylhäistä kuin alhaista. Maalle vaara hän on suuri, uhkaamassa jokaista — onnemme, elomme juuri sille ompi saaliina.

Pois siis epäilys ja pelko! Meitä saada seisomaan kukaan älköön koetelko! Kohti tarkoitusta vaan, joka koiton lailla loistaa uutta päivää luvaten, synkän hirmuyön mi poistaa julmain väkijuomien!

Nyt kun maa näin sulokasna edessämme leviää, sen kun lempi voimakasna tunteitamme lämmittää, ken ei päättäis pelkäämättä pyhää sotaa taistella vaivojansa säästämättä armaan maamme puolesta?

Kaikki siksi vannokaamme tälle maalle, että me, jatkain suurta toimintaamme, parhaat voimat uhraamme, että konsaan emme maista myrkyttäjää riemujen, väkijuomaa minkäänlaista, tykkänään ne hyljäten!

Kaikki lujan lupauksen teemme yhdess' uudestaan. Tuli aina innostuksen rinnoissamme leimutkaan! Wakaa miehuus vaarat torjuu, kestävyys vie voittohon, — vihamiehen malta horjuu, jos main päätös luja on.

Raittiutta yli maamme, siveyttä eloisaa, — tätä suurta ohjelmaamme meidän tulee noudattaa. Taisteloista taisteloihin vaikka vielä käykin tie, loistavimpiin voitteloihin kumminkin se vihdoin vie.

Ilta nyt on ylen ihanainen, perillensä päivä paistavainen nyt on juuri pääsemäisillään. Rauhan valtaan vaipuu luomakunta, nautiskellen viattoman unta pieni lintu lepää pesässään.

Ilta vaipuneena taivahalta vaippans alle liittää loittoisalta maat ja vedet rauhan vallaksi; rauhan enkeli on kuningasna. Luonto totteleepi halukasna, rauhan helmaan vaipuu kernaasti.

Tällainen, oi, jospa rauha oisi ihmisrinnoissakin, jospa voisi ihmiset näin rauhaan vaipua! Maailmassa yhä paheet pauhaa, synti häiritsee taivaista rauhaa, jota sydän tahtoo nauttia.

Juopumuskin, — sydämmet se saastaa. Luojan suomaa tavaraamme raastaa, puutteita ja suruja vain suo, pyhää tallaa, ryöstää tunnon rauhaa, petoa se pahempana pauhaa, onnen sijaan helvetin se luo.

Rauhaa rakastamme ja sentähden rauhansortajaa noin julmaa nähden yhdistymme häntä vastahan. Tosi rauha meille sitte koittaa, jolloin ei voi enää vahingoittaa aseet vihamiehen kavalan.

    Siihen asti taistelomme riehuu,
    siksi raittiuden lippu liehuu.
    Rauha sitte valtaa armaan maan.
    Mutta meille jollei koitto loista,
    jollei vielä työmme viinaa poista,
    siitä emme huole paljonkaan.

Sillä kun me teemme minkä voimme, parastamme kun me ahkeroimme, omantunnon rauha palkitsee; silloin aina meill' on tyyni rinta, tyynempi, kuin veden kirkas pinta, joka tuossa hellään välkkyilee…

Oi nuorukainen, rintasi jos hyvää totta sykkii, jos voimaa, uskallustaki sun suonissasi tykkii, vääryyttä astu vastahan, käy pyhään, jaloon sotahan!

Surusta silmä moniaan lempeän äidin vettyi, poikansa mieltyi kapakkaan, — ainoa toivo pettyi; äitinsä hellän pyynnöistä ei laisinkaan hän välitä.

Ei! — Kasva sinä tueksi, jot' äitis toivoi sulta! Kun kapakkaan sun kutsuvi pettävä "velikulta", niin muista, kuinka usean on lasi vienyt hautahan!

Monikin nuori puoliso, joll' äsken toivo loisti, päivänsä surren viettää jo; juopumus riemun poisti. Mies elää poissa päivin öin, kotoaan muistaa tuskin töin.

Wain pilkkaajien seurassa hän kapakassa viihtyy, kauhea juomahalunsa hillittömäksi kiihtyy; se onnettoman sokaisee ja hirmutöihin rohkaisee.

Oi nuorukainen, etköpä sinäkin meitä auta voittamaan pahaa hirveistä, mi tuhanten on hauta? Eiköhän syty rintaasi nyt halu rientää avuksi?

Jaloa, hyvää puoltamaan jo nuoruudessas ryhdy! Kurjuutta, hätää poistamaan sa innokkaasti yhdy! Wääryyttä astu vastahan, käy pyhään, jaloon sotahan!

Alkohoolikuningas kun kävi ihmisien luoksi, näki, kuinka hurmevirta hänen tähtensä vain juoksi, näki, kuinka juomingeissa väkijuomat saaliit kaataa, kuinka vaimon leskeksi ja lapset orvoiksi se saattaa.

    Ja hän nauroi hyvinmielin. Ylhäisimpäin luoksi astui.
    Siellä näki, kuinka rouvan silmä kyynelistä kastui,
    kuinka miehet liköörien, sampanian luona aina
    hävittävät rahojansa arkkipäivin', sunnuntaina.

    Kaikki niin siis, kuin hän tahtoi. Silloin tuli Onni vastaan,
    vaan ei valkohunnun alta riemu loista katsannastaan,
    surun synkkä leima oli piirtehissä nähtävänä.
    Onni seisahtui ja lausui — ääni värähtelevänä:

    "Oi sua, kova Tuonen henki! Miksi minun ulos syöstät?
    Miksi ilon, ihmisyyden ihmisrinnoista sä ryöstät?
    Waikka vihaat Luojan kuvaa, taukoo murharetkestäsi!
    Kerran sinut varmaan murtaa joku voimakkaampi käsi!"

    Waan hän nauroi hyvinmielin käsiänsä taputellen,
    Alkohoolikuningas, ja astui pois vain ilkkuellen.
    Mutta Onnen sulo enkel kohos toivoon, taattolaansa,
    kertoakseen retkestänsä, ihmismaassa matkaamaansa.

    Raittiuden enkeli nyt lähti maahan Onnen mukaan.
    Ja — kas kummaa — Onnen valta kodeissa ei kukistukaan.
    Kunnes Raittius vain pääsi, sinne tuli Onni kanssa;
    näin he toivat rauhaa maahan, auttain aina toisiansa.

    Alkohoolikuningas kun kautta mailman taaskin kulki.
    Raittius ja Onni silloin, kodin oven sille sulki.
    Köyhän, rikkaan kodissa he levittävät suojelustaan;
    ei hän siksi päässyt sisään tuomaan julmaa kiroustaan.

    Edemmäksi kävi vielä, — sama oli laita siellä.
    Purren hampaitaan hän huutaa yli mailman hirmumiellä:
    "Elämpähän sentään vielä! Raittiutta tahdon estää.
    Kyllä siten Onnen pääsö joka kotiin kauan kestää".

    Täydellisin öinen synkkyys
      vallitsee ylt'ympärillä.
    Huu! Mi saapuu hirmuääni
      öisen myrskyn lentimillä?
    Hirveältä kuuluu melske,
      itkuhuudot, kosken pauhu.
    Rintaa täyttää sitä kuullen
      vavistuttavainen kauhu.

    Käykäämme nyt katsomahan,
      minne melske meitä johtaa!
    Syvä, kauhistuttavainen
      vuorilaakso meitä kohtaa.
    Älkäämme vaan mokominkaan
      laakson reunaan astuelko!
    Kuinka kauas käydä kestää,
      siit' ei ole yössä selko.

    Waan jo — katsos — valo heikko
      syttyväinen välkkyy tuolla,
    kuten armas aamukoitto,
      mustain vuorten tuolla puolla.
    Jo se sieltä suloisasti
      yhä kirkkahammin loistaa,
    vuorirotkon valaiseepi,
      öisen kauhuleiman poistaa.

    Jyrkät vuoret rajoittavat
      laakson kahdenpuolen siellä,
    kolmannella kuohuu virta,
      joka kaikki tahtoo niellä.
    Siinä sekä rannalla on
      juomarjoukko suuren suuri;
    sitä sieltä pääsemästä
      estää krouvein luja muuri.

    Yhä kuuluu miesten huudot,
      vaimoraukkain valitukset,
    pienokaisten kovat itkut,
      harmaapäitten huokaukset.
    Kosken pauhun kera kaikki
      yhtyy soittoon hirmuisimpaan.
    Mutta — katso — valo välkkyy
      kirkkahampaan, raittihimpaan!

    Pelastamaan saapuu joukko,
      rotkon reunall' on se tuolla.
    Juopumuksen kovain uhrein
      ei oo tarvis virtaan kuolla.
    Toivon enkeli on tuossa,
      viittaa Wapahtajan luoksi,
    jonka kallis veri kerran
      kaikkein pelastukseks juoksi.

    Pelastuksen saapuessa
      riemuhuuto loitos lentää,
    monet sieltä pyrkimähän,
      useatkin ylös entää.
    Suuri joukko kiivetessään
      putoaapi alas taasen,
    putoo tuohon Tuonen virtaan,
      mustaan, vinhaan, voimakkaasen.

    Wirtaan hukkuvien huudot
      valkenevan ilman täyttää;
    langenneille urhojoukko
      tien jo pelastukseen näyttää.
    Mutta suoraan pääsemästä
      estää estämistään juuri
    kapakoiden, ravintolain
      vankka kiusauksen muuri.

    Yhä juopumuksen uhrein
      huuto laakson luota kestää,
    kun vaan kapakoiden joukko
      heidät pelastuksest' estää.
    Pois siis viinat käytännöstä!
      Kapakat me poistakaamme!
    Siten vain tuon hirmuhuudon
      vaikenevan kuulla saamme.

"Ah, aina kun viinaa tarjotaan, mun muistuu isäni kohta, sen paljas näkeminenkin vaan mun synkkiin aatoksiin johtaa. Kummastun, miks sitä nautitaan, kun turmioksi se ain' on vaan.

    Niin selvään kuin jos ois edessäin
    mä muistan kuin tuli taatto
    ryysyissään kotihin juovuspäin. —
    Oli rauhaisa jouluaatto.
    Kiroili, löi, oli hurjinnaan;
    näin viinapullon mä taskussaan.

Waan voi sitä joulua hirveää, mi odotti kaikkia meitä! — Wuos vuoden jälkehen vierähtää, tää muisto ei vain mua heitä, se mieleen tunkeuu vieläin ain, mua viinaa juomasta varoittain.

    Uneton mulle on jouluyö,
    niin hirveä on isän pauhu.
    Wiel' hetki… loppu on viinan työ:
    käy suustaan sininen sauhu —
    Ja äitikös itki nyt päivin öin, —
    leipäämme työllään sai tuskin töin.

    Jo pienestä hänen kuoltuaan
    mä tulin vierasten hoitoon.
    Oon noussut arvoisaan asemaan
    ja saanut puutteista voiton.
    En kaipaa kultaa, en aarteita:
    voi raitis leipäänsä ansaita.

Mut aina kun joku maistaaksein nyt väkijuomia tarjoo, niin on kuin nousisi etehein mun hellän äitini varjo, se kieltää, hellästi varoittaa, mua isäraukkaani muistuttaa.

Hän, hänkin ollut on kunnonmies, työntekijäks mitä parhain, mut hänet vieteltiin, kukaties hän viinaan mieltyi jo varhain; vaan sillä saattoi hän turmion itsensä yli ja puolison.

Nyt ymmärrättekin, miksi en voi ketään hyväksi luulla, mi tarjoo lasia toisillen kehoittain ystävän suulla, ja miks' en maljoja lainkaan juo, — vaikk' ehkä teistä on arkaa tuo.

Mä viinaa inhoan syämmestäin ja pelkään kuin jalopeuraa. Mä tiedän — senhän isästä näin — sen nauttijaa tuho seuraa. Mä päätin, että mä milloinkaan en suostu isäni murhaajaan."

Kovin pakkanen paukkuvi nurkissa nyt, mitä kylmin joutunee yö. Rikas herra on lepohon heittäynyt, kun mielehen ei ole työ. Tuoss' sohvallansa hän oikoelee. Mitä synkkänä miettinee?

    Sitä onneako, joka vaivannut on,
    jalon vaimon mi hautahan vei?
    Ah, kyllästynyt oli puolisohon!
    Ei häntä hän siis sure, ei.
    Hän muistavi ainutta poikaansa,
    joka eksyvi mailmassa.

Tämä poika ol' ennen toivehensa, koki häntä hän kasvattaa; tuo, kelvoton, uskalsi hurjana isän tahtoa vastustaa, ja hän tahtoi noudattaa halujaan, isän nähden tuhmia vaan.

    Wiha keskellään nyt on auttamaton;
    isä poikaa ei tuekaan.
    Ja jo poika se rentuks muuttunut on,
    on kääntynyt juopumaan. —
    Niin, nytkin on missä? Mut olkohon vaan!
    Joko oppivi tottelemaan!

    Tätä herra nyt miettivi lapsestaan, —
    savu piipusta tupruelee, —
    kun kerjurin tuloa ilmoittamaan
    tuli piikansa huoneeseen:
    "tosin vaivaisten talo ei ole tää,
    vaan eikö sais lämmittää".

    Rikas herra hän suuttuvi, ärjähtää,
    levon rauha kun häirittiin:
    "Mitä, outoko yöksi nyt talohan jää?
    Miten tohdit sä, lurjus, niin?
    Yönvarkaita en minä auttanekaan.
    Hän pois heti menköhön vaan!"

    Sula pelkoko sai hänet suutuksiin?
    Weri nousevi poskilleen,
    vaan vaipuvi jälleen muistelmiin
    alas sievälle sohvalleen. —
    Raju Pohjonen soi, kuni suuttunut ois!
    Nyt yöhön käy kerjuri pois…

Ulos kun ajoi herra nyt reessään taas somass' suopeliturkissaan, makas kuollut mies hänen tiellään maass' ja jo käytihin katselemaan. Mitä, tunsiko nyt isä poikansa, kun on poski niin kalpeana?

*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK RAITTIUS-RUNOJA ***

Updated editions will replace the previous one—the old editions will be renamed.

Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright law means that no one owns a United States copyright in these works, so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United States without permission and without paying copyright royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to copying and distributing Project Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™ concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you charge for an eBook, except by following the terms of the trademark license, including paying royalties for use of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for copies of this eBook, complying with the trademark license is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, performances and research. Project Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away—you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark license, especially commercial redistribution.

START: FULL LICENSE

PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK

To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free distribution of electronic works, by using or distributing this work (or any other work associated in any way with the phrase “Project Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full Project Gutenberg™ License available with this file or online at www.gutenberg.org/license.

Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg™ electronic works

1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™ electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to and accept all the terms of this license and intellectual property (trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be bound by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.

1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be used on or associated in any way with an electronic work by people who agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic works even without complying with the full terms of this agreement. See paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg™ electronic works. See paragraph 1.E below.

1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the individual works in the collection are in the public domain in the United States. If an individual work is unprotected by copyright law in the United States and you are located in the United States, we do not claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, displaying or creating derivative works based on the work as long as all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope that you will support the Project Gutenberg™ mission of promoting free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg™ works in compliance with the terms of this agreement for keeping the Project Gutenberg™ name associated with the work. You can easily comply with the terms of this agreement by keeping this work in the same format with its attached full Project Gutenberg™ License when you share it without charge with others.

1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in a constant state of change. If you are outside the United States, check the laws of your country in addition to the terms of this agreement before downloading, copying, displaying, performing, distributing or creating derivative works based on this work or any other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes no representations concerning the copyright status of any work in any country other than the United States.

1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:

1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must appear prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™ work (any work on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, copied or distributed:

This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you will have to check the laws of the country where you are located before using this eBook.

1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not contain a notice indicating that it is posted with permission of the copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in the United States without paying any fees or charges. If you are redistributing or providing access to a work with the phrase “Project Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg™ trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted with the permission of the copyright holder, your use and distribution must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works posted with the permission of the copyright holder found at the beginning of this work.

1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg™ License terms from this work, or any files containing a part of this work or any other work associated with Project Gutenberg™.

1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this electronic work, or any part of this electronic work, without prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with active links or immediate access to the full terms of the Project Gutenberg™ License.

1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any word processing or hypertext form. However, if you provide access to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work in a format other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official version posted on the official Project Gutenberg™ website (www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1.

1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works provided that:

• You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from the use of Project Gutenberg™ works calculated using the method you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed to the owner of the Project Gutenberg™ trademark, but he has agreed to donate royalties under this paragraph to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid within 60 days following each date on which you prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty payments should be clearly marked as such and sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation.”
• You provide a full refund of any money paid by a user who notifies you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™ License. You must require such a user to return or destroy all copies of the works possessed in a physical medium and discontinue all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™ works.
• You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the electronic work is discovered and reported to you within 90 days of receipt of the work.
• You comply with all other terms of this agreement for free distribution of Project Gutenberg™ works.

1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.

1.F.

1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread works not protected by U.S. copyright law in creating the Project Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™ electronic works, and the medium on which they may be stored, may contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by your equipment.

1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all liability to you for damages, costs and expenses, including legal fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH DAMAGE.

1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a written explanation to the person you received the work from. If you received the work on a physical medium, you must return the medium with your written explanation. The person or entity that provided you with the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a refund. If you received the work electronically, the person or entity providing it to you may choose to give you a second opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy is also defective, you may demand a refund in writing without further opportunities to fix the problem.

1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth in paragraph 1.F.3, this work is provided to you ‘AS-IS’, WITH NO OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.

1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any provision of this agreement shall not void the remaining provisions.

1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in accordance with this agreement, and any volunteers associated with the production, promotion and distribution of Project Gutenberg™ electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, that arise directly or indirectly from any of the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any Defect you cause.

Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg™

Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of electronic works in formats readable by the widest variety of computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from people in all walks of life.

Volunteers and financial support to provide volunteers with the assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™’s goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will remain freely available for generations to come. In 2001, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure and permanent future for Project Gutenberg™ and future generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 and the Foundation information page at www.gutenberg.org.

Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation

The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit 501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal Revenue Service. The Foundation’s EIN or federal tax identification number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by U.S. federal laws and your state’s laws.

The Foundation’s business office is located at 809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to date contact information can be found at the Foundation’s website and official page at www.gutenberg.org/contact

Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation

Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without widespread public support and donations to carry out its mission of increasing the number of public domain and licensed works that can be freely distributed in machine-readable form accessible by the widest array of equipment including outdated equipment. Many small donations ($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt status with the IRS.

The Foundation is committed to complying with the laws regulating charities and charitable donations in all 50 states of the United States. Compliance requirements are not uniform and it takes a considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up with these requirements. We do not solicit donations in locations where we have not received written confirmation of compliance. To SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any particular state visit www.gutenberg.org/donate.

While we cannot and do not solicit contributions from states where we have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition against accepting unsolicited donations from donors in such states who approach us with offers to donate.

International donations are gratefully accepted, but we cannot make any statements concerning tax treatment of donations received from outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.

Please check the Project Gutenberg web pages for current donation methods and addresses. Donations are accepted in a number of other ways including checks, online payments and credit card donations. To donate, please visit: www.gutenberg.org/donate.

Section 5. General Information About Project Gutenberg™ electronic works

Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be freely shared with anyone. For forty years, he produced and distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of volunteer support.

Project Gutenberg™ eBooks are often created from several printed editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper edition.

Most people start at our website which has the main PG search facility: www.gutenberg.org.

This website includes information about Project Gutenberg™, including how to make donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.

The Project Gutenberg eBook of Raittius-runoja

RAITTIUS-RUNOJA

SISÄLLYS:

THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE